Jahas, tästä se lähtee... Armoton pakkaaminen. Eilen huomasin pitäväni keltaisista tarralapuista suunnattoman paljon! Joka ikinen nippeliasia, minkä nyt mielestäni muistan tai hoksaan, on laputettu. Kuluvan viikon logistiikka varaston ja lähipiirin tapaamisten kanssa on suunniteltu. Tuli muuten heti helpompi olo, meikäläiselle stressinvähennyskeino numero yksi on juuri tämä, suunnitelmallisuus. Nyt voi tulla niitä ikuisia yllätyksiäkin.
Viivi raasu... Killi tuntuu vaistoavan, että jotakin on tekeillä. Todellakin on... Piskuinen Käpylän koti on kuin järistyksen jäljiltä. Muutama päivä vielä mirriseni... Kohta helpottaa!
Uskomaton tunne, kun parin vuoden ajan tehdyt suunnitelmat ja paperien vääntämiset alkavat tulla todeksi ihan lähiaikoina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti