keskiviikko 8. toukokuuta 2019

Kevättä vai talvea

Kyllä nyt tuli yllätyksenä hurja talvimyräkkä. Eilen illalla oli vielä aurinkoinen kevätkeli, ruoho vihertää ja kuinkas sitten kävikään. Ilmatieteen laitoksella oli varoituksia huonosta kelistä. Tottavieköön oli huono keli ennen aamukuutta. Onneksi viime yönä vaihdettiin kesäkumit takaisin nastoihin. Paksua lumisohjoa sai kyntää Äkäslompolosta Kittilään. Kerran olin vähällä käydä niinsanotusti kartanolla. Tuohon aikaan vuorokaudesta aura-autot oli vielä unosilla. Nopeus 60-70km/h.

'No oliko paha tilanne?'
'Ei mitenkään.'
'Ai ei? Kävit melkein ojassa?'
'Niin mut siis kun ei ollut tyyliin mitään vaikka paksurunkoista metikköä siinä tai mitään vastaantulijoita, niin olis voinu pahempikin olla. Se vain se sohjo imaisee välillä auton mukaan. Että vähän vaan kävin poikittain.'

Nyt vietellään kymppivuotishääpäivää, tai ehkä vasta viikonloppuna. Aamulla töihin lähtö klo 0530 rajoittaa vähän juhlintaa.

Kuulkaas ihmiset. Muistutan vaan, että onpa mukavaa, kun muistaa pitää itsestä huolta. Kuka milläkin tavoin. Itselle tuli sellainen ajatus, että nyt reilu kuusikymppisenä tuli mieleen, varsinkin oman työn kautta nähtyjen tilanteiden vuoksi se, että minkälaisena ja missä kunnossa haluaa olla vaikkapa, sanotaanko kymmenen vuoden kuluttua. No, haluan, että en ole ihan raato, noin alkajaisiksi. Ja siihenhän voi jollakin tavoin itsekin vaikuttaa. Liikunnalla, mieluisilla harrastuksilla.

Koskapa näin alkuinnostuksessa uudessa ruokavaliohuumassa voinnin koen helpottuneen monin tavoin (verenpaine laskenut, polvivaivan kipulääkkeet pois, yleinen vireys lisääntynyt), niin sellainenkin asia on käynyt mielessä, että kuinka usein kysytään vastaanotolla, että mitä syöt? Kuinka usein? Tuntuu niin oudolta, että ruokavaliolla on näinkin suuri vaikutus. Eikä siitä paasausta sen enempää. Verikokeet lähitulevaisuudessa saattaa palauttaa meikäläisen maan pinnalle raskaasti. Tänään nautin hyvästä olosta ja virkeydestä. Ja parista Mateus -roselasillisesta.




Hellu kävi kuvaamassa päivän selkeennyttyä Ylläksen maisemia.

Kuva Aulis Peltomaa

Kuva Aulis Peltomaa





Viihdekuoro Vasitella johtajanaan Marika Salminen
Tulkaapas Viihdekuoro Vasitellan ja Loihakat lausujat yhteiskonserttiin Kittilän lukion juhlasaliin lauantaina 18.5.2019 klo 16. Liput 15 euroa.





keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Kuuluuko ihmisen olla väsynyt?

Pirteää vappuaamua kaikille!

Meillä vietettiin eilistä iltaa siten, kuin ennakoitiinkin. Että lähdetäänkö vappupippaloihin kylälle, vai jäädäänkö leffan katseluun kotiin. Jälkimmäinen voitti. Minulla oli jo töissä mukavat vappumeiningit rekvisiittoineen päivineen. Vapaaehtoisyhdistys oli vielä ystävällisesti ostanut palvelutalon väelle ja henkilökunnalle lisäherkkuja, joten tunnelma oli kaikinpuolin mukava ja väki oli iloista. Kotiinkin pääsin niin ajoissa, että tuntuu, kuin olisi pikkuinen lomanen tässä.

Vasitella -kuoron bänditreenit on lauantaina, joten päivä menee tänään elokuvabiisien ulkoaopetteluun. 'Ensi kerralla sit ei enää nuotteja mukana, nyt pitää jo osata ulkoa'. Että laulelupäivä tänään.

Jääkaapin täytteeksi hain eilen kermaa, lohta, parsakaalia, amerikan pekonia, juustoraastetta, keräkaalia, jääsalaattia ja uusina tuttavuuksina muutamaa erilaista mysliä. Härkäpapuakin taisi olla rouheena, ja tykkäsin siitä. Ennakkoluulo hävisi. Valmisruokana maistelin kuukausia sitten, ja oli mulle kyllä nounou.

Siihen ketoiluun. Hyviin rasvoihin pitää panostaa ja siinä onkin itselle oppimista, kun kolesterolit jo geeneissä tuppaa paukkumaan. Verenpainetasot on laskeneet niin paljon, että verenpainelääkitys jo puolitettiin. Tosiaan muutenkin asia on niin monisyinen, että joka päivä oppii lisää, vaikka ihan keltanokka olen toki. Eilen ensimmäistä kertaa pidin niinsanotun plussapäivän, eli söin reilusti yli kulutuksen. Tällä on tarkoitus huolehtia siitä, että elimistö ei ala säästöliekille, eikä siis totu kalorivajeeseen. Kerran viikossa plussapäivä, tykkään kyllä. Sillä myös ehkäistään painonlaskun jumitus. Olin varma, että puntari tänään näyttää huimaa lisäystä, vaan kävikin päinvastoin. Miinusta eiliseen 300g. Kuulostaa varmaan ihan pöljältä grammojen laskulta, mutta ikuisuuden jojoilleena painon kanssa nautin tosi paljon siitä, että entiset vaatteet alkaa mahtua päälle. Ja että peilistä ei tuijota naama pöhöttyneenä oleva surkea tätsy. On sanottava, että tämä koukuttaa. Ihan niinkuin taitaa tehdä moni asia, josta ihminen kokee hyvää oloa. 

Kuulin eilen jonkun maininneen, että onpa kiva, kun perinteinen kevätväsymys on jäänyt pois. Miten niin perinteinen? Kuuluuko ihmisen olla väsynyt? No ei varmasti kuulu!









lauantai 27. huhtikuuta 2019

Prätkät tuli teille

Entisenä motoristina mietityttää näihin aikoihin ikävät tulevat tilastot moottoripyöräilijöiden onnettomuuksista. Muinoin kävin useana vuotena Tampereen poliisikoululla ennakoivan ajon kursseilla. Siellä harjoiteltiin käytännössä samoja asioita, joita nykyisin mp -korttia suorittavat joutuvat tekemään. Meikäläinen sai ajaa olemassaolevan kortin luvin. Ja kuten opettajat monesti totesivat, ei sitä pyörää kortilla ajeta.

Vaikka mittariin tuli kaudessa itselläkin 5000-6000km, niin opit olivat aina hyödyksi. Treenattiin hidasajoa eli kävelyvauhdissakin vajaa parisatakiloinen ajoneuvo oli oltava hallinnassa. Samoin matkanopeuksista opeteltiin äkkijarrutukset, ja jarrutusmatkaa piti oppia lyhentämään. Äkkiväistöt kääntämällä stongaa vastakkaiseen eli täysin järjenvastaiseen suuntaan, vesilätäkköajot, pehmeällä hiekalla pyörän hallinta, kaatuneen pyörän nosto ja taluttaminen, erilaisia pujotteluja, ahtaassa paikassa u-käännöstä (ns. autotallikäännös).

Hankkikaa ajohiki, ennenkuin lähdette tielle, sanottiin. Pyörä jää aina toiseksi, vaikka olisitte kuinka oikeassa. Mutta niihin tilastoihin. Pyöräilijöiden määrä kasvaa ja silti onnettomuustilastot tulevat onneksi alaspäin. Silti edelleenkin, kuten vuosien ajan, noin kahdenkymmenen kuolonuhrin määrä vuodessa tuntuu häijyltä. Usein syynä on puutteelliset taidot ajokin hallinnassa.
Sääli ja surku.

Tuommosta ei voi kenellekään suositella

Kyllä, otsikon mukaista kommenttia olen myös saanut, kun aloitin ketogeenisen ruokavalion. Niiden hiljaisten katseiden lisäksi. Toisaalta, enemmän uteliaita kyselyjä, että 'miten sie tuon teet?, eikö tule nälkä?, ai niin, sie et syö vehnäjauhoja...'
Pääsyy aloittamiseen oli jatkuvat polvikivut. Särkylääkkeiden kavalkadi hyllyllä. Tutkimuksia toisensa perään. Kortisoni-injektioita... Ja kyllästymistä, kun koko ajan pitää varoa liikkuessa. Mitä on tapahtunut tämän suhteen? No ainakin se, että viiteen viikkoon en ole tarvinnut kipulääkkeitä. Ja verenpainekin tuli alas sellaisella höökillä, että sekin lääkitys piti puolittaa! Harvoin kai näin päin tapahtuu.
Viisi viikkoa ketoilua takana ja lähtöpaino 71kg, nyt 65kg. Kaikki mitat jumitti viikon ja sit rysähti alas kertaheitolla, painokin 700g. Kuulostaa varmaan turhan niuhotukselta, mutta mulle iso juttu, kun en enää tykännyt peilikuvasta yhtään. Ja toisekseen, olen tästä töissäkin maininnut: kun nyt kuitenkin olen kuusikymppinen, niin tuli tuossa mieleen, missä kunnossa ja terveydentilassa haluan olla esimerkiksi kymmenen vuoden päästä. Alkoi kyllästyttää myös tolkuton jatkuva väsymys niin kaikenmaailman kikoista huolimatta. On kirkasvalolamppua, on ubikinonia, on ulkoilua.
On pistänyt miettimään, kun omassa työssä näkee ja kokee, miten pienestä elämänlanka on kiinni. Ja myös se, kuinka paljon aivotapahtumat on lisääntyneet muutamassa vuodessa. Kuinka monituiset kerrat olen innostujana kokeillut vaikka ja mitä treeniä ja kyllästynyt, kun olo on surkea ja lakkaa suht nopeasti kiinnostamasta. Ja se saamarin NÄLKÄ!
Joopa. Töissä ei enää ihmetellä. Itse kyllä en ole vielä lakannut ihmettelemästä muutamaa asiaa, eli ensinnäkin jatkuvaa hyvää oloa (ellei työpaineita lasketa mukaan), toisekseen virkeyttä, virkistynyttä olemusta JA kesäpöksyjä hankkiessa tarjoilin myyjälle kokoa 44, niin tämä vastasi, että heitä höpöttämästä, 40 korkeintaan! Ei ole vielä pää ehtinyt näköjään mukaan. Ja niinhän mie survouduin niihin nelikymppisiin.
Nälän vähentyminen on antanut mulle rutkasti aikaa tehdä kaikenlaista. Ihan kuin olisi tullut lisää aikaa vuorokauteen. Koska ei ole nälkä entisenmoinen, niin on ollut ainakin meikäläisen mielestä uskomattoman helppo kieltäytyä houkutuksista. Kuten eilen, kun juuri ennen töistä lähtöä työkaveri tuli syvän lautasen kanssa, siinä oli suklaamunia. Kieltäydyin kohteliaasti. SIIS MINÄ?! Niinikään viikolla toinen työkaveri tuli pyytämään juuri paistetuille lätyille. 'Hei kuule, eikös siinä ole vehnäjauhoja?', 'Ai niin, sulla oli se, no ethän sie sit voi'. Molemmat naurettiin tilanteessa.
Aterioita menee kolme päivässä. Pätkäpaasto 12 tuntia. On muuten veikeä ajatus se, että silloin, kun vaikka pitää labrakokeita varten olla juurikin tuo 12 tuntia ravinnotta, niin auta armias, miten karmiva nälkä sitä on ollut! Tokihan silloin olen ollut ns. tavallisella ruoalla. Ruokavalio on selkeytynyt, vuokaruokia teen sen verran isoja satseja, että riittää evääksikin.
Unen laadun pitäisi parantua. Sitä en ole kokenut. Sitäkin vilkkaampia painajaisia. Mulla on todettu keskivaikea uniapnea ja sen hoitoon on joulukuussa aloitettu c-pap eli ylipaineella tulee ilmaa tötteröön, joka peittää nenän. Sitä kautta hengittäminen estää kuorsauksen ja suu pysyy kiinni. Ihan varmaan pysyy, sillä jos koittaa hengittää suun kautta, niin hyi häijy, miltä tuntuu. Ei kyllä tee mieli aukoa päätä. No, laite väittää, ettei maski ole tiivis.
Herään öisin kuin tikka klo 01-02 välillä, suu korppuna, ettei meinaa leukoja toisistaan irti saada. C-pap kiinni ja rutikuivalla kielellä yrittämään saada jotain liikettä aikaan. Että heikko uni on heikentynyt entisestään.
Kuinka sä jaksat tota koko ajan, tota ruoan puntarointia ja makrojen laskua, tuumii väliin puoliso. Nooh, väliin se nettisurffailun voittaa. Ja alkaa kysellä itsekin, että 'miten nää ruoat voi olla näin hyviä...' Makeista olen kokkaillut vain mascarponelätyt ja oli kyllä namia.
Tämmöisiä kuulumisia Äkäslompolon Helukasta. Kesäkelit alkaa meilläkin olla, lumet on lähes sulaneet, ja ensimmäistä kertaa vuosiin latujen hoito on jo lopetettu ennen vappua, jolloin yleensä on ns. kauden lopetus. Silloin täällä on melkoiset hulabaloot laskettelukeskuksissa. Nyt on rinteetkin meillä aika kivikkoisessa kunnossa. Kittilässä työmaalla toivotaan, ettei tule tulvaa.
Mukavaa viikonloppua itse kullekin!

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Talvea odotellaan





Tänään käytiin muutaman kilometrin lenkillä lähes nollakelissä. Tuuli oli aika kova, kun käytiin Äkäslompolon lintutornin rannassa. Yllästä ja muita lähituntureita peitti sankka sumu.



perjantai 7. syyskuuta 2018

perjantai 31. elokuuta 2018

Voi tätä elokuuta

Kesähelteet takana ja nyt vuorossa sumuisia aamuja. Metsästyskausikin alkamassa, ja sen tunnistaa mm. maanteillä juoksevista koirista. Porojahan on tienvierissä vaikka kuinka paljon. Autoilijat saavat varoa sekä poroja, että tielle poroja kuvaamaan pysähtyneitä autoilijoita. Sopu sijaa antaa!


Äkäslompolo 28.8.2018 klo 0545. Pakkasta -3.

Kittilän Pääskylänniemi tiistaina 28.8.2019 klo 0630. Pakkasta -2.

lauantai 19. toukokuuta 2018

Tuleeko Hannukaisen kaivos – Tornionjoki vaarassa?

Suomen Luonto - toimitusharjoittelija Juhis Ranta 
kolumni 9.5.2018

"Kaivoksien tiedetään olevan hyvin raskaita hankkeita ympäristölle, miten ne toteutetaankin. Hannukaisen rautakaivoshanke Kolarissa Ylläksen lähellä vaikuttaa lupahakemuksiin tulleiden yli sadan selvityspyynnön ja lausuntojen perusteella epävarmalta hankkeelta. Lapin Ely-keskuskin totesi, että lupahakemukset ovat epäselviä ja ristiriitaisia.

Hankkeesta annetaan Hannukainen Mining Oy:n verkkosivuilla ruusuinen kuva. Yhtiö vakuuttaa, että kyseessä on niin ympäristöystävällinen hanke kuin mahdollista. Luonnonsuojelijat, asiantuntijat ja monet viranomaiset ovat tästä eri mieltä. Kaivoksen kannattavuusarviota on pidetty epärealistisena ja jäte­vesien hoitosuunnitelmaa puutteellisena. Hankkeen takana olevalla yhtiöllä ei näytä olevan tarvittavaa osaamista näin suureen projektiin.
Tornionjoen–Muonionjoen tilasta on syytä olla erityisen huolissaan. Hannukaisen kaivoksen päästöjen lisäksi jokeen tulisivat päätymään Ruotsin puolen Kaunisvaaran kaivoksen jätevesipäästöt. Hannukaisen selvityksissä ei ole huomioitu kahden kaivoksen yhteispäästöjä.
Reilu vuosi sitten suljetun Kaunisvaaran rautakaivoksen avaamista uudelleen suunnitellaan parhaillaan Kaunis Iron -yhtiön toimesta. Rahoitusta on saatu, ja yhtiön mukaan kaivos starttaisi jo ensi kesänä.
Hannukaisen uusimman koe­rikastuksen tulosten mukaan prosessikemikaalien käyttötarve voi olla kolminkertainen verrattuna hakemuksessa mainittuun. Huolestuttavia ovat erityisesti ksantaatit, jotka ovat vesistöissä myrkyllisiä tai erittäin myrkyllisiä. Hannukaisen suunnittelema ksantaattien käyttömäärä olisi noin 4000 tonnia vuodessa eli poikkeuksellisen suuri.
Yhtiön mukaan ksantaatit hajoavat eikä niitä siksi juuri päätyisi vesistöihin. Kemikaalien hajoamista tutkivat testit antavat kuitenkin virheellistä tietoa, sillä lämpö­tila vaikuttaa hajoamisnopeuteen, eikä kokeita ole tehty kylmässä. Suomen Lapissa on pitkä ja kylmä talvi.
Hakemuksessa ja sen pohjana olevissa arvioissa ongelmana on myös se, että niissä on käytetty virheellisiksi väitettyjen tietojen lisäksi vuoden keskiarvojen olettamaa.
Kun käytetään vain keskiarvoja jäävät huomioimatta esimerkiksi sade ja sulamisvesien piikit, jotka voivat kerralla tuoda suuren määrän virtaamaa ja aiheuttaa jätevesialtaiden ylivuotoja. Riittävätkö varastot, kun ennen Muonionjokea on varsin pieni Rautuvaaran allas?
Tornionjoen–Muonionjoen ja ympäröivien sivujokien ekosysteemi on niin herkkä, että jos jätevesien vuotoja tapahtuu liikaa ja kemikaalipitoisuudet ovat suuria, tuloksena voi olla erittäin suuret haitat Natura 2000 -statuksen saaneen vesistön ekosysteemiin.
Teoriassa on mahdollista, että kaivos voi saada toimiluvan puutteellisilla ja virheellisilläkin selvityksillä. Lupaprosessiin valituksineen menee kuitenkin vielä aikaa, eikä yhtiön oma tavoite tuotannon aloittamisesta 2022 tule toteutumaan.
Uskallammeko luottaa siihen, että viranomaiset ovat oppineet Talvivaarasta ja ovat nyt tiukempia? Toivottavasti, sillä kyseessä on suhteellisen lähellä asutusta, vain noin 25 kilometriä Kolarista, tapahtuva intensiivinen ja valtavan ympäristö­riskin hanke."

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Ukkostaa ja sadetta ropisee


Ukonilma toukokuussa ja samalla lämpötila putosi 23:sta asteesta 13:een asteeseen. Hyvänen aika, miten virkistävää! Kuurojen suunta Kittilä, joten saapa nähdä, miten Ounasjoen vedenkorkeus muuttuu, vai muuttuuko lainkaan. Vielä perjantaihin saakka ylläpidetään evakuointivalmiutta, tosin veden pinta on jo laskenut eilisen 177, 08m:stä 176,99m:iin. Mikä helpotus! Kylän eteläpäässä silta Sodankylään on ollut viime päivinä suosittu tulvankatselukohde. Sillan jälkeen tie onkin ollut veden alla ja vain yksi kaista käytettävissä. Kyllä tästä kesä lähtee ja tulvat laskee.

tiistai 15. toukokuuta 2018

Kittilässä tulvatilanne helpottanut vähän 15.5.2018

Edit 18.5.2018 Tulva laskee kovaa vauhtia, onpa helpotus! 176,39m mitattu klo 19 ja siis viemäritaso on 175,5m.

15.5.2018
Kittilässä tulvatilanne on pysynyt eilisestä vakaana, vedennousu on pysähtynyt, mutta vielä vesi ei ole lähtenyt laskemaan ja ainakin kuluvan viikon ajan tilannetta tulee seurata tarkasti. Tulvavesi voi pysyä korkealla useita päiviä ja tulevien päivien sateet voivat vielä nostaa vedenkorkeutta. Viranomaiset valvovat edelleen tilannetta tarkasti.
Ihmisiä pyydetään edelleen huomioimaan turvallisuus ja kotirauha sekä välttämään kulkemista yksityisillä pihoilla ja väliaikaisilla tulvavalleilla. Lapsia on hyvä opastaa välttämään liikkumista tulva-alueilla. Ajoneuvoilla ajo on kielletty väliaikaisesti suljetuilla ajoväylillä ja pyöräteillä.
Kittilän kunnan tulvajohtoryhmä on kokoontunut tiistaina 15.5.2018 klo 12 ja saanut jälleen tilannekatsauksen ELY-keskukselta, Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteenlaitoksen Tulvakeskukselta ja Lapin pelastuslaitokselta.
Seuraavan kerran kunnan tulvajohtoryhmä kokoontuu keskiviikkona 16.5.2018 klo 12. Sen jälkeen tiedotetaan kunnan osalta tilanteesta.

Klo 15 tänään veden korkeus oli 177,08m. Tämän vuorokauden ajan veden korkeus on pysytellyt tasolla 177,07m - 177,09m.
 Vahinkoraja on 176,50m.
175,50m korkeudella tulvavesi menee viemäreihin, ja tämä raja ylitettiin 11.5.2018.

maanantai 14. toukokuuta 2018

Kittilän tulvakevät


Ounasjoki Kittilässä tulvii ja reilusti. Pari päivää jo jännitetty, tuleeko Pääskylänniemen vanhainkodilta väkeä evakkoon terveyskeskukseen. Vieläkään siitä ei ihan ole varmuutta. Vedenkorkeus tuossa Sodankylään lähtevän tien kohdilla on ollut aamupäivällä 176,94m, kun vahinkoraja on 176,80m. Raja siihen, että tulvavesi meni viemäreihin, on 175,5m. Könkäällä Kittilän pohjoispuolella veden korkeus on ilmeisesti lähtenyt laskuun.

Videoklipin alkupuolella uimaranta on veden peitossa kokonaan ja pukukopitkin veden vallassa. Sillan toisella puolella oleva leirintäalue on veden vallassa. Tielle on tullut myös vettä sen verran, että vain yksi kaista on käytössä lyhyellä matkaa. Yle uutisoi asiasta tiheään. Täytyy kyllä sanoa, että ole vuosiin näin paljon vettä tulvinut.

Kittilän kunnalta tuli illalla tiedote:

"Kittilässä vedennousu on pysähtynyt, mutta valmiutta pidetään vielä yllä. Tulvavesi voi pysyä nykyisellä korkeudella useita päiviä. Jos tulevina päivinä tulee runsaita sateita, se voi vielä nostaa veden pintaa.
Tulvakeskuksen tietojen mukaan vedennousu on pysähtynyt Kittilässä. Sateet voivat vaikuttaa merkittävästi vielä vedennousuun. Viranomaiset valvovat edelleen tilannetta tarkasti, tulvasuojauksien pitävyyttä varmistetaan eri kohteissa ja vedenpumppaus jatkuu määrätyissä kohdissa.
Ihmisiä pyydetään huomioimaan turvallisuus ja kotirauha sekä välttämään kulkemista yksityisillä pihoilla ja väliaikaisilla tulvavalleilla. Lapsia on hyvä opastaa välttämään liikkumista tulva-alueilla. Ajoneuvoilla ajo on kielletty väliaikaisesti suljetuilla ajoväylillä ja pyöräteillä.
Pääskylänniemellä ei toistaiseksi ole evakuointitarvetta.
Kittilän kunnan johtoryhmä on kokoontunut maanantaina 14.5.2018 illalla ja saanut jälleen tilannekatsauksen Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteenlaitoksen Tulvakeskukselta ja Lapin pelastuslaitokselta.
Seuraavan kerran kunnan johtoryhmä kokoontuu tiistaina 15.5.2018 klo 12 ja saa tilannekatsauksen Tulvakeskuksen asiantuntijoilta. Sen jälkeen tiedotetaan kunnan osalta tilanteesta.
Kittilän kunta tiedottaa tulviin varautumisestaan kunnan www-sivuilla osoitteessa http://www.kittila.fi/kittilan-kunnan-tulvatiedotus-2018. Osoitteesta löytyy myös yleistä tietoa tulvaan varautumisesta. Yksityisten kiinteistöjen suojaus on kiinteistönomistajan vastuulla. Kunta antaa lisätietoja kunnan palvelujen järjestämisen osalta puhelinnumerosta 040 676 3000.
Kiinteistönomistajien tulee itse varautua omien kiinteistöjen osalta. Ensisijaisesti kannattaa seurata ohjeistuksia kiinteistöjen suojaukseen Lapin pelastuslaitoksen www-sivuilla, Lapin tulvasivuilla: http://www.lapinpelastuslaitos.fi/aja…/lapin-tulvasivut-2018
Ajankohtaista tulvatilannetta voi seurata Ympäristökeskuksen sivuilta www.ymparisto.fi ja Lapin pelastuslaitoksen internet-sivuilta osoitteesta www.lapinpelastuslaitos.fi. ELY-keskus julkaisee tulvatiedotteita osoitteessa www.ely-keskus.fi (Ajankohtaista, Tiedotteet).

Allaoleva kuva otettu Kittilästä Sodankylään menevältä tieltä, juuri Ounasjoen ylittävän sillan jälkeen.
Kuva Heli Onnela


Kotipihalla Äkäslompolon Helukassa sulaa viimeiset lumijämät ja tästä lähtien mitataan vettä. Lumen mittaaminen jää ensi talveen. 


torstai 26. huhtikuuta 2018

Sukkasia tulollaan

Näissä ylipolven polvisukissa kesti jonkun aikaa keksiä, miten polven kohdalle tehdään lisäykset. Juu, olen hämäläisiä :) eli ainakin minun kohdalla kestää... ja kestää... Googletin huolella, vaan ohjetta en löytänyt, kuvia tällaisista kylläkin löytyi. Olen joskus tehnyt junasukkia, kuitenkin halusin nyt tehdä jotain uutta.
No vihdoin keksin: kakkos- ja kolmospuikkojen keskikohdassa aloin kutoa pelkkää oikeaa edestakaisin, poimien kerroksen lopussa aina yhden silmukan lisää. Nyt näin jälkikäteen ajatellen taidan seuraaviin vastaaviin polvisukkiin tehdä isommat polvenkohdat niin, että jatkan edestakaisin kutomista myös ykkös- ja nelospuikoille. Kuvittelin näiden olevan ihan pienelle vauvalle, vaan työkaveri vilkaisi ja totesi, että taitaa olla puolivuotiaan kokoa. Sama se, käyttöön tulevat <3 Lankana Regia.





Pikkuiselle tein merinovillasta polvisukat. 




keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Kutimuksia vauvalle

Aina silloin tällöin tulee kova hinku kutoa jotakin tosi pientä. Tässä yksi tuotos. Ohje Yhteishyvä -lehdestä 21.9.2012.



Vauvan villahousut neulotaan ainaoikeinneuleella, joka joustaa lapsen kasvaessa pituutta. Housuissa on kiinnineulotut villasukat, jotka pitävät jalat lämpiminä ja helpottavat pukemista.

Etu- ja takakappaleet:

Luo etukappaletta varten suorille puikoille 44(48)52 s. Neulo joustinneuletta tasona 6(7)8 cm ja tee sitten reikäkerros nyöriä varten (tästä kerroksesta tulee neuleen op): *Neulo 2o, lk, 2 n yht* toista *-* kerroksen loppuun asti. Neulo joustinneuletta vielä 2(2)2 cm. Jatka tämän jälkeen ainaoikeinneuleella. Neulo 2 cm ja tee ensimmäiset lisäykset työn molempiin reunoihin 2 s päähän reunasta yhteensä 5(4)3 kertaa 2(3)5 cm välein (= 54(56)58 s). Neulo ainaoikeinneuletta kunnes kappaleen korkeus on 21(25)29 cm. Aloita toinen lahje: neulo kappaleen reunasta 27(28)29 s ja jätä toisen puolen silmukat odottamaan. Käännä työ ja tee ensimmäiset lahkeen kavennukset neulomalla kerroksen alussa 2 o yht 2 s päässä reunasta. Toista kavennukset samassa reunassa joka 4.(6.)6. krs kunnes jäljellä on 20(20)20 s. Neulo kunnes lahkeen sisäpituus on 13(16)19 cm. Pujota langanpätkä silmukoiden läpi ja jätä silmukat odottamaan. Neulo toinen lahje edellisen peilikuvaksi.
Neulo takakappale samoin kuin etukappalekin.

Kappaleiden yhdistäminen:

Aseta kappaleet päällekkäin nurjat puolet vastakkain. Ompele ensin lahkeiden sisäsaumat ja sen jälkeen ulkosaumat. Poimi toisesta lahkeensuusta langalta 40(40)40 s sukkapuikoille, jaa tasan neljälle puikolle niin, että kerroksen vaihtumiskohta tulee takakappaleen puolelle keskelle lahjetta.

Jalkaterä:

Neulo nilkan joustinneuletta suljettuna neuleena 6 cm. Neulo 1. puikon silmukat oikein 4. puikolle kantapäätä varten, käännä työ. *Nosta 1 s nurin ja neulo krs nurin, käännä työ. Nosta 1 s ja neulo krs oikein, käännä työ.* toista *-* yhteensä 9 kertaa. Neulo kantalapun reunasta kunnes puikolla on jäljellä 7 s, neulo 2 s n yht, käännä työ. *Nosta 1 s, neulo 6 o, tee ylivetokavennus, käännä työ. Nosta 1 s nurin, neulo 6 n, neulo 2 s n yht, käännä työ.* toista *-* niin, että kantapohjan keskimmäiset silmukat (8 s) säilyvät samana ja reunojen silmukat kaventuvat pois. Kun reunoilla ei ole enää silmukoita, jaa kantapohjan silmukat kahdelle puikolle (4 s kullekin). Poimi työstä irti olleelle puikolle kantalapun vasemmasta reunasta kiertäen 9 s + 1 s kantalapun ja 2. puikon välistä. Neulo nämä silmukat kantalapun vasemman reunan puikolle. Neulo 2. ja 3. puikko oikein. Poimi kantapohjan toiselle puikolle kantalapun oikeasta reunasta kiertäen 9 s + 1 s kantalapun ja 3. puikon välistä, neulo silmukat oikein.
Jatka sileää neuletta suljettuna neuleena. Tee kiilakavennukset joka toinen krs: neulo 1. puikon lopussa 2 o yht, 1 o ja 4. puikon alussa 1 o, tee ylivetokavennus. Lopeta kiilakavennukset kun jokaisella puikolla on 10 s. Kun jalkapohjan pituus on 10(12)14 cm, aloita kärkikavennukset: neulo jokaisen puikon lopussa 2 o yht joka toinen krs yhteensä 4 kertaa, jonka jälkeen toista kavennukset joka kerroksella, kunnes jokaisella puikolla on 2 s. Katkaise lanka ja vie silmukoiden läpi.
Tee toinen jalkaterä samoin.

Nyöri:

Luo 4 s sukkapuikolle. Neulo silmukat oikein. *Älä käännä työtä, vaan liu'uta silmukat sukkapuikon oikeaan reunaan ja neulo silmukat.* toista *-* kunnes nyöri on 75 cm pitkä. Päätä silmukat.

Neulominen itseraidoittuvalla langalla:

Aloita kerä aina joko sisä- tai ulkopuolelta, jotta raidoitus säilyy samansuuntaisena koko neuleen ajan. Mikäli langassa on solmu, voit joutua purkamaan neuletta raidan vaihtumiskohtaan asti saadaksesi raidoituksen jatkumaan tasaisesti.
Koot: 6(12)18 kk
Lanka: Novita 7 Veljestä Raita (895) 150(200)200 g
Puikot: suorat puikot 4 mm sekä sukkapuikot 3,5 mm tai käsialan mukaan
Tiheys: 18 s ja 32 krs ainaoikeinneuletta = 10 cm.

Mallineuleet

  • joustinneule: Neulo vuorotellen 2 o, 2 n.
  • ainaoikeinneule:  Neulo kaikki kerrokset oikein.
  • sileä neule suljettuna neuleena: Neulo kaikki kerrokset oikein.

Valmiin neuleen mitat:

  • vyötärönympärys 52(54)56 cm
  • lahkeen sisäpituus 25(28)31 cm
  • jalkaterän pituus 13(15)17 cm
  • villahousujen kokopituus 46(53)60 cm

Viimeistely:

Päätä kaikki langanpäät. Pujota nyöri vyötärön joustinneuleen reikiin.

Ohjeessa käytetyt lyhenteet:

s = silmukka
o = oikein
n = nurin
krs = kerros
2 o yht = neulo 2 s oikein yhteen
2 n yht = neulo 2 s nurin yhteen
op = oikea puoli
Jos haluat neuloa villahousut ilman jalkaterän osaa, neulo joustinta 6 cm, kun ohjeessa neuvotaan jättämään silmukat langalle odottamaan.
OHJEEN SUUNNITTELU JA KUVA  
AVAINSANAT: NEULE LASTEN VAATTEET

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Riita Ylläksellä: 5 päivää aikaa lukea 1300 sivua kaivoskaava-asiaa


Suomen Kuvalehti:

Riita Ylläksellä: Kaivoskaavan seuraukset pimennossa, poliitikoilla viisi päivää aikaa lukea 1300 sivua

Hannukaisen kaivoksen kaavoituksessa ei huomioida riittävästi uhkia, sanovat kriitikot. Kaavoittajan mukaan vaikutukset on selvitetty perusteellisesti.
KOTIMAA 19.4.2018 20:20


Yllästunturi Kolarissa. © JONI KAULANEN / WIKIMEDIA COMMONS
KOLARIN kunta vie alueelle suunnitellun rautakaivoksen kaavoitusta eteenpäin vajavaisilla tiedoilla, väittää osa kunnanvaltuutetuista ja Ylläksen matkailuyrittäjistä.
Vastustajien mukaan kaivoksen ympäristöselvitykset ovat puutteellisia eivätkä ne täytä lainsäädännön vaatimuksia.
Kaavojen kommentointi on vastustajien mukaan mahdotonta, koska osaa olennaisista ympäristövaikutuksista ei tunneta.
Hannukainen Mining Oy:n suunnittelema kaivos on määrä rakentaa kahdeksan kilometrin päähän Yllästunturilta. Tarkoituksena on louhia raudan lisäksi kultaa ja kuparia.
Suomen Kuvalehti uutisoi 10. huhtikuuta kaivosyhtiön kemikaalilaskelmista löytyneistä virheistä, joiden myötä suojeltuun Muonionjokeen laskettavien jätevesien päästölukemat nousivat.
Yhtiön vesienhallinnasta vastaava Maija Vidqvist myönsi, että kaivosta koskevat laskelmat saattavat sisältää useita muitakin virheitä jo paljastuneiden ohella.
Konkurssiin ajautuneen edellisen Northland Mines -kaivosyhtiön aikana jo vuonna 2010 vireille pantu kaavoitus on nyt ehdotusvaiheessa.
Kunnanhallitus kuulutti viime kuussa nähtäville 86 neliökilometrin kokoisen osayleiskaavan sekä asemakaavat suunnitellulle kaivosalueelle ja malmin rikastamolle.
Sitoutumattoman Meän Kolari -ryhmän kunnanvaltuutettu Markus Kiili arvioi, että olisi kunnan etu odottaa kaivoksen ympäristölupapäätöstä ennen kaavoittamisen jatkamista.
Näin ympäristövaikutukset tunnettaisiin laajemmin ennen päätöksentekoa.
”Nyt osa valtuutetuista katsoo, että ympäristöasiat kuuluvat yksin valtion viranomaisille eikä meille kuntapäättäjille.”
Kolarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Helena Kaikkonen-Tiensuu (kesk) ei pidä kaavoittamista hätiköitynä. Hän muistuttaa, että kaavat pidetään nähtävillä 45 päivää, mikä on tavallista pidempi aika.
”Pidensimme nähtävilläoloaikaa, että kaikilla on riittävästi aikaa lausuntojen ja mielipiteiden esittämiseen.”

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN mukaan kaavoittamisen edellytyksenä on, että kaavan aiheuttamat olennaiset ympäristövaikutukset on selvitetty.
Hannukaisen kaivoksen tapauksessa kiistellään, ovatko selvitykset riittäviä.
Kolarin kunnan käyttämän konsulttiyhtiö Rambollin kaavoittajana toimiva Matti Kautto sanoo, että käytössä olevat ympäristöselvitykset ovat tavanomaista kattavampia.
Kaivoksen ympäristövaikutuksia on arvioitu vuonna 2014 valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (yva) ja vesistönsuojelua tarkastelevassa Natura-arviossa.
Lisäksi vaikutuksia on arvioitu aluehallintoviraston (avi) käsittelyssä olevan ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen selvityksissä, joita on tulossa vielä lisää.
”Esimerkiksi Olkiluodon yleiskaavaa tehtäessä käytössä oli vain 3. reaktorin yva ja Natura-arvio”, Kautto vertaa.
Ympäristöoikeuden professorin Ismo Pölösen mukaan yva-selvityksen valmistuminen on tavallisesti riittävä tae kaavoittamiselle, mutta arviointi on aina tehtävä tapauskohtaisesti.
”Hyväksytty yva-selvitys ei automaattisesti tarkoita, että ympäristövaikutukset on arvioitu riittävästi.”
Yva-selvityksestä viranomaisena vastaava Lapin ely-keskus ilmoitti poikkeuksellisesti antavansa vielä uuden lausunnon, kun kaivosyhtiö täydentää ympäristövaikutuksiin liittyviä tietoja.
Syynä ovat alkuperäisen yva:n lukuisat puutteet ja tarve kuulla hankkeesta Ruotsin viranomaisia.
Ely piti lausunnossaan puutteellisesti selvitettynä muun muassa vaikutuksia meluun, pohjavesiin, joihinkin lintuihin ja osaan kaloista. Myös Ruotsin puolen kaivosten ja Hannukaisen kaivoksen yhteisvaikutuksia oli selvitetty huonosti.
Lisäksi ely edellytti tarkennuksia ympäristön perustilaselvitykseen, joidenkin raskasmetallien vesistövaikutuksiin ja onnettomuuksiin ja riskitilanteisiin valmistautumiseen.
Yva-arviota täydentävän lausunnon lisäksi ely tulee ottamaan uudestaan kantaa myös Natura-selvitykseen.
”Hyväksytty yva-selvitys ei automaattisesti tarkoita, että ympäristövaikutukset on arvioitu riittävästi.”
POHJOIS-SUOMEN aluehallintovirasto on käsitellyt Hannukaisen kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupaa vuodesta 2015 lähtien.
Lähiviikkoina avi kuuluttaa hakemuksen uusille lausunnoille kaivosyhtiön toimittamien sekavien laskelmien takia. Avi päättää luvasta vuodenvaihteessa tai ensi vuoden puolella.
Ympäristöoikeuden professorin Ismo Pölösen mukaan kaavoittajan ei tarvitse ottaa kantaa päästöihin liittyviin yksityiskohtiin, mutta lupamenettelystä voi kuitenkin nousta myös kaavoittamisen kannalta olennaisia lisätietoja.
”Kaavoittajan vastuulla on varmistaa, että selvitykset merkittävistä ympäristövaikutuksista ovat riittäviä.”
Asiantuntijat ja viranomaiset pitävät Hannukaisen ympäristölupahakemusta puutteellisena, ristiriitaisena ja sekavana.
Avi vaati lupahakemukseen 120 täydennystä ja myöhemmin vielä 17 tarkennusta. Ely-keskus taas lausui hakemuksen olevan niin ristiriitainen, ettei sen pohjalta ole mahdollista arvioida, tulisiko lupa myöntää.
Hannukainen Miningin aville toimittamista viimeisimmistä täydennyksistä löytyi niin ikään virheitä.
Yhtiö korjasi osan niistä, kun jätevesien asiantuntija ja Ylläksen mökkiläinen, diplomi-insinööri Leif Ramm-Schmidt oli ensin tuonut virheet julkisuuteen.
Kolarin ympäristölautakunnan lausunnon mukaan lupahakemus on ristiriitainen eivätkä sen täydennykset vastaa kunnolla avin esittämiin kysymyksiin.
Useat ympäristölupaan vastineita kirjoittaneet arvioivat, että Muonionjoen eliöt vaarantuvat. Näin lausui esimerkiksi ely-keskuksen kalatalousyksikkö.
Kalatalouden professorin Hannu Lehtosen mukaan haitalliset vaikutukset yltäisivät Perämerelle asti. Erityinen riski koituisi uhanalaiselle meritaimenelle.
”Nämä seikat yhdessä yva:n puutteiden kanssa saattavat olla kokonaisuutena peruste sille, että kaavoituksessa pitäisi odottaa selvitysten valmistumista”, Ismo Pölönen arvioi.
Lopulta kaavojen laillisuudesta joutuu päättämään tuomioistuin, mikäli kaavat hyväksytään ja niistä valitetaan hallinto-oikeuteen.

KAAVOITTAJA Matti Kautto ei pidä ympäristöluvasta paljastuneita virheitä ja puutteita vesienkäytössä ja päästöarvioissa oleellisina kaavoituksen kannalta.
Kaavoituksen tarkoituksena on hyväksyä paras mahdollinen vesienkäsittelyn järjestäminen.
”Kaavoituksessa päätetään, mihin mikäkin putki sijoitetaan. Ympäristöluvassa sitten sanotaan, mitä sieltä putkesta saa päästää jokeen.”
Kaivosta vastustavien matkailuyrittäjien asiantuntijoilta tilaamien selvitysten mukaan ympäristölupahakemuksessa paljastuneet ongelmat vaikuttavat merkittävästi myös kaavoituksessa määriteltävään kaivoksen infrastruktuuriin.
Kaivosten mineraalitekniikan emeritusprofessori Kari Heiskanen pitää selvityksessään kaivosyhtiön vesienkäytön laskelmia hyvin puutteellisina ja sanoo, että kaivokselle suunnitellut viipymäaltaat ovat liian pieniä.
Avolouhoksen sijainti taas vaarantaa Heiskasen mukaan Muonionjokeen laskevan Äkäsjoen veden.
Alle kahdensadan metrin päähän Äkäsjoesta suunniteltu avolouhos aiheuttaa Heiskasen mukaan merkittävän riskin siitä, että suuria määriä vettä suotuu louhoksen ja joen välillä.
Pahimmassa tapauksessa joen vettä saattaisi suistua kaivoskuiluun.
Rambollin Kautto epäilee väitteitä.
”Tällaisia riskejä ei ole havaittu ympäristövaikutusten arvioinnissa.”
”Aineisto oli niin laaja, ettei siihen ollut mitenkään mahdollista perehtyä annetussa ajassa.”
KOLARIN kunnanhallitus päätti kaavaehdotusten näytille asettamisesta helmikuun kokouksessaan. Lopullinen päätös kaavasta tehdään valtuustossa näillä näkymin syksyllä.
Kunnanhallitus sai helmikuun kokouksen esityslistan ja päätöksenteon tueksi toimitetut asiakirjat viisi päivää ennen kokousta. Aineistoa oli 1 300 sivua, josta noin 1 100 sivua käsitteli kaavoja.
”Aineisto oli niin laaja, ettei siihen ollut mitenkään mahdollista perehtyä annetussa ajassa”, sanoo kokouksessa istunut hallituksen varajäsen, Meän Kolarin Mikko Lipponen.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Helena Kaikkonen-Tiensuu vetoaa lyhyen valmistautumisajan osalta kunnan hallintosääntöön, jonka mukaan asiakirjat lähetetään viisi päivää ennen kokouksia.
”Mutta kieltämättä materiaalia oli paljon ja aika lyhyt.”
Lipponen esitti kokouksessa kaavoituksen pöydälle jättämistä. Esitys ei saanut kannatusta.
”Asia olisi pitänyt jättää pöydälle, koska valmistautumiseen ei ollut riittävästi aikaa eikä kaavan todellisia vaikutuksia vielä tunneta riittävästi. Kaivosyhtiön selvityksissä on valtavasti virheitä ja tietoja on korjattu vähän väliä”, Lipponen perustelee esitystään.
Lisäksi Lipponen nosti esiin myös kaivokseen liittyvät taloudelliset vaikutukset, joiden arviointi kuuluu niin ikään kaavoittajalle eli kunnalle. Lipposen mukaan kaivoksen kannattavuudesta ei ole takeita.
Kannattavuuden kyseenalaisti aiemmin emeritusprofessori Kari Heiskanen, joka arvioi helmikuussa 2017 julkaistussa raportissaan, että kaivos tulisi olemaan raskaasti tappiollinen. 
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää valmistautumisaikaa kohtuuttoman lyhyenä ja hyvän hallinnon vastaisena.
”Hallintolain mukaan päätöksentekijöiden tulee olla aidosti selvillä päätettävistä asioista. Ei riitä, että virkamiehet ovat valmistelleet asian.”
Kaavoittaminen on Mäenpään mukaan kunnan tärkeimpiä tehtäviä, mikä lisää huolellisen valmistautumisen vaatimuksia.
”Vaikka kysymys ei ole vielä kaavan lopullisesta hyväksymisestä, tehdään jo kaavan ehdotusvaiheessa ratkaisevia linjauksia.”
Meän Kolari -listalta valtuustoon äänestetyt poliitikot kritisoivat kaavojen näytille asettamisen aikataulua siitä, että lausuntojen antaminen on osin mahdotonta, kun osa ympäristövaikutuksista on vielä selvittämättä.
”Vaikka kaavoihin voi nyt jättää lausuntoja, monista vaikutuksista sitä ei ole mahdollista tehdä ennen kuin kaavoitus etenee hyväksyttäväksi valtuustoon”, Mikko Lipponen arvelee.
Kaavoittaja Matti Kautto sanoo, että esillä olevat selvitykset ovat riittäviä asema- ja osayleiskaavaan.
”Lausukaa siitä, mitä on nähtävillä.”

KOLARI on jakautunut kahteen leiriin kaivoshankkeen edetessä.
Kevään 2017 kuntavaaleista puhuttiin Kolarissa kaivosvaaleina, jossa äänestyspäätös perustui siihen, kannattaako kaivosta vai ei.
Keskusta sai valtuustoon yhdeksän edustajaa, vasemmistoliitto seitsemän, Meän Kolari -yhteislista neljä ja sosiaalidemokraatit yhden.
Sitoutumaton Meän Kolari -ryhmä nousi valtuustoon perinteisten puolueiden ulkopuolelta profiloitumalla kaivoksen vastustamisessa. Perinteisissä puolueissa suhtautuminen kaivokseen on myönteisempää.
Vasemmistoliiton kunnanvaltuutettu Jouko Räsänen sanoo kannattavansa kaivosta, jotta Kolariin saataisiin monipuolisempia elinkeinoja. Räsänen arvioi kaivoksen vastustajien liioittelevan haittavaikutuksia.
”Uskon, että kaivostoimintaa valvovat viranomaiset ovat Hannukaisen kaivosasiassa tarkkoja ympäristön suhteen Talvivaaran kaivoksen katastrofin vuoksi.”
Kunnan jakautuminen näkyy myös maantieteellisesti ja elinkeinojen välillä.
Kaivoksen kannatus arvioidaan vankimmaksi Kolarin kirkonkylässä. Matkailusta elävässä Äkäslompolon kylässä kaivokseen suhtaudutaan nihkeästi.
Äkäslompolossa lähes kolme neljästä äänestä annettiin kuntavaaleissa Meän Kolarille.
Kaivosta vastustavat myös alueen useimmat matkailu- ja porotalousyrittäjät.
Mökkejä vuokraavan Destination Laplandin toimitusjohtaja Mauri Kurun mukaan yrittäjät ovat laittaneet tilaamiinsa selvityksiin 150 000 euroa omaa rahaansa.