maanantai 14. elokuuta 2017

Vähän treenaamista lisää frisbeeheittoihin


Vapaapäivä ja muutako ulkoilemaan rinteeseen!
Vuokrattiin vitosella frisbeet ja lähdettiin kiertämään Ylläsjärven puolella oleva rata.
Keli puolipilvinen ja mukavan tuulinen.



keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Tuleeko kaloille joukkotuho Muonionjoessa?

Leif Ramm-Schmidt on selvittänyt Kolarin Hannukaisen kaivoshankkeen kemikaalivaikutuksia Muonionjokeen.




Kaivosasiaa Hannukaisesta 6.6.2017



Tästä oli 6.6.2017 tilaisuudessa kysymys:
KOLARI TOTEUTTAA ARVIOINNIN KAIVOSHANKKEEN TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA
Kolarin kunta, alueelliset matkailuorganisaatiot sekä Hannukainen Mining Oy toteuttavat arvioinnin kaivoshankkeen taloudellisista vaikutuksista Kolarissa. Aluetaloudellinen arviointi tuottaa vertailtavia arvioita matkailun, kaivostoiminnan sekä muiden olennaisten elinkeinojen aluetaloudellisista vaikutuksista Kolarissa nyt ja lähitulevaisuudessa. Hanke on osa Kolarissa alkanutta vuorovaikutusta, jolla pyritään muun muassa lisäämään tietopohjaa alueellisen ja kansallisen päätöksenteon tueksi. Aluetaloudellisen arvioinnin suorittaa Gaia Consulting Oy.
Aluetaloudellisessa arvioinnissa selvitetään, miten Kolarissa toimivat elinkeinoharjoittajat arvioivat toimintansa kehittymistä vuosina 2017 – 2025 kahdessa skenaariossa, joista ensimmäisessä kaivoshanke toteutetaan ja toisessa kaivoshanketta ei toteuteta. Lähtökohtana on tarkastella kaivosyhtiön, matkailuyritysten ja alueen muiden olennaisten yritysten sekä kuntatalouden kassavirtoja jokaisena vuonna aikavälillä 2017-2025. Arvioinnissa mallinnetaan liiketoiminnan kassavirrat ja niiden kulkeutuminen investointeihin, rahoituskuluihin, materiaalikuluihin, palkkoihin, veroihin jne. niin kauan kuin rahavirrat ovat suuruudeltaan merkittäviä. Tarkastelussa huomioidaan vaikutukset Kolarin kunnalle, alueen elinkeinonharjoittajille sekä palkansaajille.
TOIVOTAAN LAAJAA OSALLISTUMISTA
”Hanke on todella tärkeä”, toteaa kunnanjohtaja Antti Määttä. ”Arviointi havainnollistaa kaivoshankkeen ja muiden elinkeinojen taloudellisia vaikutuksia luotettavalla laskentatyökalulla. Siitä saadaan myös tärkeätä tietoa kunnan elinkeinopolitiikan tueksi”, sanoo Antti Määttä.
Kolarin kunnan elinkeinopoliittinen strategia pyrkii yhteensovittavaan elinkeinopolitiikkaan, joka varmistaisi matkailun kasvun ja kehittymisen sekä kestävän kaivannaisteollisuuden kehittymisen. ”Arviointi on suunniteltu yhteistyössä alueella toimivien yrittäjien kanssa ja toivomme, että Kolarin yrittäjät osallistuvat siihen aktiivisesti ”, toteaa Mauri Kylmämaa Kolarin Yrittäjistä.
Matkailu alueella kasvaa nopeasti, mutta kaivoshanke huolestuttaa matkailuyrittäjiä. ”Ennen merkittäviä päätöksiä on sekä kaivoslupaviranomaisen että kunnan tarpeellista arvioida vaihtoehtoisten skenaarioiden aluetaloudellisia vaikuttavuuksia yhdessä sidosryhmien kanssa. Aluetaloudellinen arvio antaa mahdollisuuden tarkastella kaivoshankkeen taloudellisia vaikutuksia yrityslähtöisesti. On tärkeää, että mallinnus on suunniteltu sidosryhmiä osallistaen, ja että arvioinnissa käytettävät oletukset avataan huolellisesti siihen osallistuvien kanssa”, toteaa Pasi Rinne Gaiasta.
Arvioinnin on suunniteltu valmistuvan kesäkuussa.
LISÄTIETOJA
Antti Määttä, Kolarin kunta, antti.maatta@kolari.fi
Mauri Kylmämaa, Kolarin Yrittäjät ry, mauri.kylmamaa@kylmamaatours.fi
Hanna Ylipiessa, Ylläksen Matkailuyhdistys ry, hanna.ylipiessa@yllas.fi
Pasi Rinne, Gaia Consulting Oy, pasi.rinne@gaia.fi

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

Poro tuli kylään #jouninkauppa

Tänään tuli poro Äkäslompoloon, ihan autokyydillä. Kyseessä on tavallista reilumman kokoinen yksilö.




Video jättiporon kuljetuksesta

Poro siirretään rekan lavalta Jounin kaupan pihalle

Yle Kemi

Jättiporo viedään rekalla Lappiin – kaksitonninen hirvas valmistuu puukolla ja sahalla

Muutama vuosi sitten kohuakin aiheuttanut jättikokoinen mammuttipatsas saa seuraajan kuusimetriä korkeasta porosta.
Taide





poroveistos
Kimmo Takarautio poronsa kimpussa.Yle
Puukkosaha vinkuu. Välillä veistäjän käteen vaihtuu puukko, erityisen pitkäteräinen sellainen. Kimmo Takarautio on entinen talonrakentaja, nykyinen taiteilija.
Valmistumassa on poro. Pituutta sillä on kymmenen metriä, korkeutta kuusi. Eikä se mahdu edes hallin ovesta ulos.
– No eihän se mahdu millään. Sitähän minäkin olen tässä pähkäillyt, nauraa poromaakari, ihmeissään muka. Taiteilijalla on pilke silmäkulmassa. Virne sammuu.
– Minä lyön nuo sarvet poikki ja liitän ne tuolla pihalla takaisin, hän paljastaa.
Takaraution megahahmot ovat herättäneet huomiota aikaisemminkin. Hänen ensimmäinen patsaansa, urosmammutti, herätti kohua. Se sai alkunsa vuoden 2010 Kuopion asuntomessuilta, josta se häädettiin liikkuvan sukupuolielimen takia. Oulun Kuninkuusraveissa mammutin elin napsahti poikki, mutta taiteilija korjasi sen. Säveltäjä Kassu Halosen peikkomainen patsas on puolestaan tuttu Manamansalossa vierailleille.

Kunhan työ on mukavaa

Takarautio on itseoppinut taiteilija. Hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta hitsauksesta, lasikuitutyöstä tai kuvanveistosta. Asiat vain loksahtivat paikoilleen. Porot olivat sentään tuttuja kotoa Pudasjärveltä.
– Kaikki tuntui niin tutulta, niin kuin olisin aina tehnyt.
Suvun geeneissä lienee selitys?
– Varmaan se sieltä jostain on tullut, miettii itetaiteilija, vaatimaton ja yhtä aikaa itsevarma.
– Ei kai siinä ole mitään vaikeita vaiheita, naurahtaa hän leppoisasti toimittajan kysymykselle veistotekniikasta.
– Ei kai sitä muuta tekisikään kuin tällaisia, jos olisi vaan tilauksia.
No enhän minä osaa sanoa hintaa.
KIMMO TAKARAUTIO
Poro matkaa kesällä Äkäslompoloon kaupan pihaan turistien vetonaulaksi. Hinnasta utelu hymyilyttää taiteilija.
– No, enhän minä osaa sanoa hintaa, virnistelee Takarautio.
– Aikaa menee hirveästi. Ei kai se haittaa, jos kaikesta ei niin paljon saa palkkaa, kunhan työ on mukavaa, toteaa tyytyväisen oloinen veistäjä.
– No, pitää se oikeasti palkka saada, hän vakavoituu lopuksi.

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Sunnuntailenkki Hangaskurun laavulle

Sunnuntai 7. toukokuuta. Piti lähteä hiihtämään, mutta eipä lähdetty. Lähdettiin lumikenkäilemään, piti lähteä Kukakselle, mutta eipä lähdetty. Reitti oli epäselvä, upottikin ajoin polviin asti, joten lähdettiin seuraamaan tasaista kelkan jälkeä ja päädyttiin Hangaskurun laavulle. Tuulta, rakeita, lumisadetta ja aurinkoista keliä piti neljän ja puolen tunnin reissun aikana. Niin no joo, tultiin sentään Kukaksen sivua pois, sen verran osuttiin suunnitellulle reitille. Ketään ei reitin varrella nähty, poroja lukuunottamatta. Ja tässä linkki kuljettuun reittiin. Kotipihan lumenmittauskepissä 67cm. Vielä en vaihda kesäkumeja autoon. 

















video

video

video

perjantai 5. toukokuuta 2017

Kevättä pitelee Äkäslompolossa

Nythän kävi niin, että tänään oli 9 lämpöastetta päivällä. Lumi sulaa silmissä. Pihan lumenmittaustikussa oli aamulla 77cm ja nyt ennen puoltayötä 67cm. Tiethän on olleet asfaltilla jo jonkun aikaa.

Sesonki loppui vappuun. Latuja kuitenkin vielä vähän ajetaan, joten suksille pääsee vielä halukkaat! Onko muuten vähän hassun kuuloista, että toukokuu kohta puolessa ja täällä hiihdellään menemään. Työmatka Kittiläänkin oudon tyhjällä tiellä. Rentoa toukokuuta...







keskiviikko 3. toukokuuta 2017

Kolarissa arvioidaan kaivoshankkeen taloudellisia vaikutuksia

Pro Ylläs 2.5.2017

Kolarissa on meneillään arviointi kaivoshankkeen taloudellisista vaikutuksista. Yrittäjien on vastattava siihen 7.5 mennessä ja 26.04 pidettiin lyhyt tilaisuus missä yrittäjiä opastettiin vastaamaan kyselyyn.
Kolarin kunnanjohtajan mukaan taloudellisten vaikutusten arviointi on todella tärkeää. ”Arviointi havainnollistaa kaivoshankkeen ja muiden elinkeinojen taloudellisia vaikutuksia luotettavalla laskentatyökalulla. Siitä saadaan myös tärkeätä tietoa kunnan elinkeinopolitiikan tueksi”, sanoo Antti Määttä.
Todellisuudessa arvionti perustuu yrittäjien omiin uskomuksiin tuntemuksiin tulevaisuudesta ja kuinka hanke tulee vaikuttamaan heidän liiketoimintaansa. Pohjalla ei ole mitään strategiatyöskentelyä tai syvempää analysointia arviontilomakkeessa esitettyjen kahden skenaarion vaikutuksista. Skenaariot ovat a) Kaivoksen rakennustyöt käynnistyvät 2019, b) kaivoshanke ei toteudu. Kyselyssä on jätetty ulkopuolelle merkittäviä sidosryhmiä kuten mökinomistajat ja porotalous. Kyselyssä ei myöskään huomioida tilannetta, että prosessi jumiutuu vuosikausiksi oikeusprosessien vuoksi.
Vuosi sitten Kolarin kunta suoritti maankäyttöstrategian kyselyn ja kysymyksessä 80 % tunturialueella asuvista vastusti kaivoksen tuloa. Kolarin kunta ei halunnut kyselyn tulosta julkaista. Tulokset julkistettiin Ylläs tienhaarassa seminaarissa helmikuussa jonka aktiivisina järjestäjinä olivat mm. Äkäslompolon kyläyhdistys ja Ylläksen ystävät, mutta ei Kolarin kunta.
Yrityselämässä strategiantyön eräs tärkeimmistä perusteista on arvojen määrittely. Kolarin kuntastrategiassa puhutaan arvoista kuten yhteisöllisyys ja kestävä kehitys, mutta käytännön työssä nämä arvot eivät ole olleet johtavia vaikuttimia. Hannukaisen kaivoksen vuorovaikutusprosessissa olemme nähneet kestävään kehityksen ja yhteisöllisyyden arvojen tulkintaa vain populistisen väittämän "uusien työpaikkojen" näkökulmasta. He jotka ovat toista mieltä on leimattu riidankylväjiksi ja kehityksen esteiksi.
Hankesuunnitelmasta Gaia totesi aikoinaan. ”Emme ole vastuussa raportin tietojen täsmällisyydestä tai täydellisyydestä, emmekä anna niitä koskevia vakuutuksia, ellei toisin ole mainittu. Raporttia ei tule miltään osin pitää päätöksentekoa koskevana suosituksena tai kehotuksena.”
Kuten aiemminkin seuraamme kasvavalla mielenkiinnolla arviointikyselyn tuloksia. Lopputulos voi olla kuten eräässä kunnan järjestämässä elinkeinoelämän kehittämisseminaarissa jokunen vuosi sitten. Konsultti päätti tilaisuuden kysymällä jokaiselta läsnäolijalta sanan mikä kuvastaa elinkeinojen tulevaisuutta Kolarissa. Sanoja tuli paljon ja paljon on ollut konsultteja Kolarin kunnassakin sen jälkeen-






maanantai 24. huhtikuuta 2017

Kari Rannilan kirje Kolarin kunnanjohdolle Hannukaisen kaivoshankkeesta

Vuosikymmeniä terästeollisuudessa toimineen Kari Rannilan kirjoitus Hannukaisen kaivoshankkeesta. Kirje on mennyt myös Kolarin kunnanjohdolle.
Arvoisa Kolarin kunnan päättäjä
Olen 65 vuotias yrittäjä Vimpelistä. Olen yrittäjänä työskennellyt teräksen parissa v.1974 lähtien. Lisäksi perheelläni on ollut mökki Äkäslompolossa v.1982 lähtien. Molemmista syistä johtuen olen vähän perehtynyt Äkäslompolon kaivoshankkeeseen lähtökohtana, että olisin sinne sijoittajana, sen lisäksi olen ihastunut Lompoloon ja lompololaisiin. Esim. viime vuosina olen viettänyt siellä 2-3 kk vuodessa.

Rautamalmin yleinen markkinatilanne maailmassa
- Tuotanto on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
- Kysyntä on suoraan riippuvainen Kiinan kasvusta, samoin pitkälti teräksen hinta
- Viimeisen kahden vuoden aikana kysyntä on rajusti pudonnut
- Kiina ei enää lisää teräskapasiteettia eli oletus on ettei markkinatilanne muutu
- Maailmassa on terästuotantokapasiteetti 1,6 miljardia tonnia
- Tällä hetkellä ylikapasiteettia arvioidaan olevan 300-500 miljoonaa tonnia
- Rautamalmikapasiteettia on rakennettu massiivisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana
- Kapasiteetista on suuri osa poissa käytöstä ja tulee heti markkinoille kun/jos kysyntä paranee
- Mm. Brasilia on ylivertainen kustannuskilpailukyvyssä ja malmipitoisuudessa (reilusti yli 50%), lisäksi logistiikka on rakennettu kuntoon eli suurilla overseas laivoilla voidaan lastata heti rannasta
- Johtopäätös on, että rautamalmin nykyinen hintataso on mieluummin korkea kuin matala, 65 USD/tonni.Parhaimmillan hinta oli lähes 200 USD/tonni.

Äkäslompolon hanke
- Kaivos on pitoisuudeltaan heikko (n.30%) verratuna LKAB:n pitoisuuteen (yli 50%), samaa suurusluokkaa Kostamuksen kanssa. Venäjän kilpailukyky on kuitenkin ylivertainen kaikissa kustannuksissa ja logistiikassa.
- Äkäslompolossa on kuparia, muttei ratkaisevassa määrässä.
- Siellä on rikkiä, mikä on rasite.
- Kaikkein suurin rasite on logistiikan kilpailukyvyttömyys.Pitäisi olla suora raideyhteys Narvikiin (LKAB), josta olisi kertalastaus isoihin valtamerialuksiin.
- Siirto Hannukaisista junalle Rautuvaaraan onnistuu vain kuljettimilla. Kaikki tietää mitä se on Lapin talvessa (lumi, rikkoutumiset ym.) Esim. LKAB:lle tulee kaksi kuormausta Raaheen, Hannukaisista kolme. Hannukaisista on pidempi matka Raaheen kuin Kostamuksesta.
- Pohjanlahden kautta kuljetus maailmanmarkkinoille on toivotonta, liian monta lastausta.
- ilmeisesti ainoa ostaja voisi olla SSAB Raahe (kilpailepa LKAB:n tai Kostamuksen kanssa). Osa saksalaisista ja/tai itävaltalaisista teräksentuottajista voisi olla ostajia, mutta kokoajan törmätään huonoon rautapitoisuuteen ja kalliiseen logistiikkaan.

Rahoitus
- Omilla rahoillaan saa kukin tehdä niinkuin haluaa, mutta nyt puhutaan satojen miljoonien investoinnista.
- Pankkirahoitus: kun sieltä tulee numeroeksperttejä, niinpä ihmettenpä pankinjohtajaa, joka uskaltaa lainoittaa kilpailukyvytöntä kohdetta.
- Pääomasijoittaja: pitäisi löytyä minimissään kaksi pääomasijoittajaa, että kuvio toimisi ja kaikki saisivat exitin.
- Pörssi: mistä markkinatakaaja? Mistä sijoittajat Suomesta? (Talvivaara)
- Valtio: kuka poliitikko ja virkamies uskaltaa näyttää vihreää valoa (Talvivaara)

Ympäristöriskit ja -haitat
- En ole asiantuntija, mutta kukin voi kuvitella, että ne riskit on hirveät. Veronmaksajien piikkin (meidän kaikkien suomalaisten) se menee huonoimmassa tapauksessa.

Vaikutus muuhun elinkeinotoimintaan
- Matkailu, kauppa, poronhoito ja Ylläksen muu elinkeinotoiminta tulee olemaan häviäjiä
- Kiinteistöjen arvot tulevat laskemaan ja vaikuttavat negatiivisesti Kolarin kunnan saamiin kiinteistöveroihin.
- Tiedän, että jo nyt kaivoshanke on peikkona uusille matkailuinvestoinneille ja niiden rahoitukseen. Samoin se varmasti jarruttaa alueen lomarakentamista.

Johtopäätös
Tarkastelin kaivoshanketta sijoittajana. Kun teen itselleni kysymyksen, jos minun olisi pakko sijoittaa omia rahoja joko voimakkaasti suhdanneluonteiseen ja sykliseen kaivoshankkeeseen, tai vaihtoehtoisesti Äkäslompolon matkailuun niin ei tarvitsisi kauan miettiä. Kiinan kasvu ei tule tukemaan teräsmarkkinoita, mutta kiinalaisten tulo Suomeen ja varsinkin Lappiin tulee olemaan pitkässä juoksussa Lapille lottovoitto. Miettikää, kumpaan hankkeeseen Te omat rahat laittaisitte? Toivon, että Te Kolarin kunnan päättäjät tekisitte kaivoshankkeeseen kielteisen päätöksen ja loppuisi muulta elinkeinotoiminnalta hirressä roikkuminen. Suomalaiset ja lappilaiset ovat aina osanneet katsoa sukupolvien yli, tehkää sellainen päätös, että se kestää tulevien sukupolvien kriittisen tarkastelun.

Terveisin
Kari Rannila
Vimpeli

keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

Euroopan suurin kuoppa Lappiin?

Vuorovaikutusta vai valheita
Selvitys ksantaatin ominaisuuksista ja vaikutuksista ympäristöön.



Kesto n. 20 min. Painavaa asiaa mm. ksantaateista. Ei ihan vaaratonta, on melkoinen myrkky. Kalakuolemia, kalojen ravinnolle ja luonnolle peruuttamatonta. Milloin päättäjien silmät aukeaa? Missä muualla kuin Suomessa tällaista annetaan tapahtua Natura -alueelle?! Milloin älytään lopettaa moinen hulluus?




Kuukkeli nro 11 14.4.2017


Kuukkeli nro 11 14.4.2017

Kuukkeli nro 9 31.3.2017










We are at a crossroads in Ylläs. We hope that under the council elections the right road will be chosen, so that the future generations can also enjoy the riches of the national park - Its variety, pureness and its peace. #NoToHannukainenMine
Video: Aluetalousvaikutusten hankesuunnitelma. Hannukaisen kaivoksen vuorovaikutustilaisuus 6.4.2017

Suunnitteilla olevan Euroopan suurimman avolouhoksen suhteen suuria ongelmia jää selvittämättä iso osa. Kyse on siis Kolarin Hannukaisesta, avolouhosta suunnitellaan noin kuuden-kahdeksan kilometrin päähän Ylläksen Äkäslompolosta. 
Toimijoita ei velvoiteta tekemään kaikkia selvityksiä.

Video: Professori Kari Heiskanen Ylläs Tienhaarassa -seminaarissa











Esimerkiksi pölystä pitää selvittää isojen hiukkasten leviämisiä. Nämä eivät muutenkaan leviä pitkälle. Sen sijaan erittäin pienet, kevyet hiukkaset leviävät tuulen mukana ja leviävät tässä tapauksessa Äkäslompoloon ja Ylläksen alueelle vallitsevien leviämissuuntien mukaan. 
Katso kuvat alla. Tiedot poimittu Rambollin pölyselvityksistä.





Meillä on puhdas luonto, puhdas ilma, valkoinen lumi. Säilytetään Ylläs ilman kaivoksia. Säilytetään Kolari tuleville sukupolville.




Kevät 2017 on erilainen. Kolarissa keskustellaan suunnitteilla olevasta Hannukaisen kaivoksesta siinä määrin, että vaaleista on muodostumassa kaivosvaalit. Kyseessähän on siis suunnitteilla oleva Euroopan suurin avolouhos.

Yli 200 metrin syvyinen ja halkaisijaltaan kilometrien kokoinen avolouhos tulisi olemaan noin kuuden kilometrin päässä Ylläksestä. Avohakkuuta alueelle n. 7km x 4,5km. 
Toistan: kyseessä on avolouhos, ei piilossa oleva kaivos.

Vesistövaikutuksista, pölyn leviämisestä, räjäytyksistä epämääräisiä tietoja. Muonionjoen kalakannan säilyvyys kyseenalaista.

Aiemmissa suunnitelmissa mainittua kilometrin suojavyöhykettä ei ole tarkoitus tehdä, vaan tilalle tulisi 35 metriä korkea suojavalli. Vertailuna korkeudesta: Helsingin Kampissa Albertinkadulla kerrostalon korkeus 30m. Olikohan kahdeksankerroksinen talo?




Linkki yleisötilaisuuteen, joka pidetty 14.3.2017:
Suunnitellun Euroopan suurimman avolouhouksen vesitase 

Linkki yleisötilaisuuteen, joka pidetty 21.3.2017
Suunnitellun Euroopan suurimman avolouhoksen pöly- ja ääniasiat

Kaivos jakaa mielipiteitä. Avoimeksi jää paljon kysymyksiä, siitä huolimatta, että kaivosyhtiö Hannukainen Mining Oy järjestää useita vuorovaikutustilaisuuksia. Tilaisuudet ovat nähtävissä netissä. Ohessa linkki kaivoshankkeen yleisesittelyn videoon. Tilaisuus pidetty 9.3.2017.
Suunnitellun Euroopan suurimman avolouhoksen yleisesittely

Matkailu ja Euroopan suurin avolouhos on mahdoton yhdistelmä. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin.

Adressi: Ylläs ilman kaivoksia - Ei Kolarin Hannukaisen kaivoshankkeelle


Luoteis-Lappi 30.3.2017






Luoteis-Lappi 23.3.2017











Luoteis-Lappi 23.3.2017






















Metallimalmikaivosten vesistövaikutukset

YLE 26.7.2016: Hannukaisen ympäristölupahakemuksessa paljon puutteita

Suomen luonnonsuojeluliitto: Viite: Tukesin kuulutus 5.4.2016, KaivNro K8126; Mielipide Hannukaisen kaivospiirihakemuksesta

Hannukaisen kaivoshanke: Pölyselvitys

Hannukaisen kaivoshanke: Meluselvitys

Maisemavaikutusten arvioinnin täydennysselvitys (5/2014)

Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaava

Suomen Luonto, pääkirjoitus: Huoli. Julkaistu 28.3.2017

Kuukkeli, pääkirjoitus 24.3.2017: Herätyksen hetkiä ennen kuopan kaivuuta

Vetoomus Kolarin asukkaille: Muistakaa arvostaa Ylläksen luontoa ja matkailua

Yle: Hiljaisuus on kuumin matkailutrendi

Europe’s Last Great Wilderness Boasts the Cleanest Air in the World




perjantai 23. joulukuuta 2016

Joulutoivotus Äkäslompolosta


Oikein hyvää ja rauhallista Joulunaikaa Lapin lumilta! Pikkupakkasta, ylensyöntiä, herkuttelua hyvällä omallatunnolla. Huomenna mennään katsomaan kylän kynttilävalaistusta. Perinteisesti katuvalot sammutetaan jouluaattona ja Äkäslompolon kylää valaisevat paitsi kadunvarren kynttilät, talojen ja pihojen koristevalot, niin saattaapa revontulet pelmahtaa taivaalle. Joulunajan vapaat tuntuu kyllä mukavalta kolmivuorotyöhön tekevälle. Nautin ihan täysillä! Leivinuuni lämpiää ja yön tunteina possunpala paistetaan huomiseen ruokapöytään.
Tänään paisteltiin maksalättyjä, ja hummusta dipattiin vaalealla leivällä. Kissoilla oli arkisempaa, elikkäs kaurapuuroa. On niillä semmoinen tapa tullut, että kun alan kokkailla jotakin, mitä vaan, niin sekä Oona, että Selma ilmestyvät kuin tyhjästä siihen nilkkojen juureen ja niskat kenossa tuijottavat silmät lautasen kokoisena, ilmeellä '...niin että milloin aattelit meillekin jotakin antaa...' No, yleensä killit saavat maistiaisia melkein mistä vaan.
Kakkujakin on laiteltu täksi jouluksi: maustekakku, rahka-juustokakku, ja kahvipöydän herkutteluksi Baileys -kakku. Uutena kokeiluna pehmeät piparipalat. Taikina vähän kakkutaikinan tapainen, munia ja inkkarisokeria vaahdotetaan, siihen kuivat aineet ja maitoa, ja eikun uuniin. Nam! Taitaa tällä tarinoijalla olla nälkä masussa, kun jutut painottuu ruokaan. 'Ei voi olla nälkä!' ...kuuluu vierestä. Niinhän sitä luulisi.

Ai niin. Talvinen tipujuttu: tiedätkö, miksi miehet ei voi käyttää talvella verkkopaitaa? No ku talitintit luulee niitä talipalloksi!

Niin se vain aatonaatto kääntyy iltaan ja nimenomaan saunailtaan. Ja sitten vattan viereen unosille.