maanantai 19. lokakuuta 2015

Päivän paistokset

Sattuu ja tapahtuu leipomusten kanssa... Aattelin tehdä ruisleipiä sen pari kappaletta, koskapa kahden leivän taikina mahtuu hyvin tiinuun. Vaan unohdin suolan taikinasta. No onneksi taikina oli ollut nousemassa vasta vartin tuossa leivinuunin päällä, joten otin sen alas ja lisäsin lämmintä vettä, mihin olin liuottanut suolan. Tietty sitten myös jauhoja oli lisättävä. Näinollen taikinasta tuli pikkasen isompi. Tokko se kuitenkaan nyt niin kovin nousee...  Lähdin Jaanan kanssa Äkässaivolle parin tunnin lenkille. Ja kuinka ollakaan, kotiin tullessa sain havaita ruisleipätaikinan voiman... Nimittäin tiinun kannen päällä pidän tiiliskiveä siksi, että kissat eivät pääse värkkäämään tiinua ja taikinaa. Niin ette kyllä usko... Se taikina mokoma oli tullut osittain ulos tiinusta! Siis taikina oli nostanut tiiliskiveä ja kantta ja valunut muutamia klimppejä sinne pankolle! En tosisti ollut uskoa silmiäni. Oppia ikä eiku taikina kaikki.

No, leivinuuni kun kerran on kuumana ja vapaapäivää viettelen, niin saattaisinpa laittaa vielä semmoisen piirakantapaisen. Pullataikina pohjana, ei kuitenkaan makeanlainen. Öljyäkin taikinassa voin sijasta. Kaulitaan oikein tosiohueksi ja täytteeksi mitä tahtoo, nyt laitoin reippaasti maustettua paistettua jauhelihaa, sipulia ja paprikaa. Kääritään rullalle ja rulla kieputetaan vuokaan kerälle. Öljyä ropsitaan vielä siihen päälle. Se vain taas tämä jauhelihasörsselssöni loppui kesken, niin tein vielä yhteen pikkuvuokaan pitkontapaisen, elikkäs kaulin taikinan levyksi, sulaa voita päälle ynnä sokerit ja kanelit. Taas levy rullalle ja sen survoin vuokaan. Tässä kohden huusholliin tulikin sähkökatkos. Olihan meinaan säkkipimeää! Hunteerasin siinä jo lähtöä hakemaan työväskystä otsalamppua, mutta enpäs kerennytkään, kun sähköt tulivat takaisin. Kerkesin kuitenkin kiitellä leivinuunia... Ei haittaa siltä osin minkäänlainen sähkökatkos. On kyllä sanottava, että ei taidolla, vaan tuurilla onnistui kaikki. Tästedes uskallan kyllä enemmänkin käyttää leivaria ihan tavalliseen leipomiseen.

Kotipihalle on väsätty myös nuotiopaikka ja siinä pisteltiin vähän karsinogeeniä nassuun sinapilla höystettynä. Selma-kissa haistoi lihaisan Wilhelmipaketin ja kattiriepu nuoli pakettia. Ihan niinkuin ei olisi ruokaa nähnytkään. Ja juuri tuli kieltä lipoen kermaa latkimasta.








Ihan jäätynyt lammikko










Metsän hattivatit






Selma jäi ilman makkaraa, mutta nuoleskeli Wilhelmipaketin silti.

Ruisleipää, kanelipitkoa ja rullalihapiirakkaa rutkasti maustettuna.