Sen lisäksi, että Muonionjoen kalat ovat uhattuina, on toinenkin vakava uhka.
Hannukaisen avolouhos tulee olemaan lähimmillään vain reilun sadan metrin päässä Äkäsjoesta. Äkäsjoen viereen siis louhitaan kuoppa, jonka syvyys on kaivoksen loppuvaiheessa 300 metriä. Äkäsjoen ja louhoskuopan välillä oleva maaperä on hyvin vettä läpäisevää soraa ja hiekkaa ja onkin vaara että Äkäsjoen vettä alkaa tihkua maaperän läpi, joki voi jopa purkautua louhosmonttuun.
Louhosalue on pohjavesialueella. Maaperässä on runsaasti pohjavettä eri kerroksissa. Ympäröivät joet saavat suuren osan vesistään näistä pohjavesivarastoista. Vaikka malmipitoisuus on pystytty selvittämään hyvin, kukaan ei ole pystynyt selvittämään tarkkaan miten maakerrokset ja pohjavedet ovat lomittuneet ja kuinka laajalle pohjavedet kulkeutuvat maanalaisissa kerroksissa. Asiasta on tehty Pro Gradutyö (Tiina Nurminen 2012).
Jos Äkäsjoki alkaa purkautua louhokseen, ja louhosmontusta joudutaan pumppaamaan saastunutta jokivettä Tornion-Muonionjokeen, on korjaus niin kallista, että kaivosyhtiö joutuu niin vakaviin talousvaikeuksiin että se ei niistä yksin selviä. Pahimmassa tapauksessa kustannukset ympäristötuhon torjumiseksi kaatuvat veronmaksajien syliin.
Suomessa ja EU:ssa on pohjavedet suojattu lailla. Pohjavesien pilaaminen on laissa kielletty. Vaikka louhosalueelle on haettu pohjavesiluokituksen poistoa, kyseessä on silti pohjavesi. Puhdas juomavesi on kysyttyä ja erittäin arvokasta koko ihmiskunnan ja elämän säilymisen kannalta. Se on korvaamaton aarre, jota ei pidä riskialttiilla ja lyhytnäköisellä toiminnalla tuhota tai asettaa vaaraan.
Kaivosyhtiö arvioi, että pohjaveden alenema ulottuu jopa 2,5 kilometrin päähän kaivoksesta (=pohjavesiä purkautuu kaivosmonttuun) Äkäslompolon pohjavedenottamo on 3,5 kilometrin päässä.
(Lea Kaulanen)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti