Suomen Kuvalehti:
Riita Ylläksellä: Kaivoskaavan seuraukset pimennossa, poliitikoilla viisi päivää aikaa lukea 1300 sivua
Hannukaisen kaivoksen kaavoituksessa ei huomioida riittävästi uhkia, sanovat kriitikot. Kaavoittajan mukaan vaikutukset on selvitetty perusteellisesti.
Yllästunturi Kolarissa. © JONI KAULANEN / WIKIMEDIA COMMONS
KOLARIN kunta vie alueelle suunnitellun rautakaivoksen kaavoitusta eteenpäin vajavaisilla tiedoilla, väittää osa kunnanvaltuutetuista ja Ylläksen matkailuyrittäjistä.
Vastustajien mukaan kaivoksen ympäristöselvitykset ovat puutteellisia eivätkä ne täytä lainsäädännön vaatimuksia.
Kaavojen kommentointi on vastustajien mukaan mahdotonta, koska osaa olennaisista ympäristövaikutuksista ei tunneta.
Hannukainen Mining Oy:n suunnittelema kaivos on määrä rakentaa kahdeksan kilometrin päähän Yllästunturilta. Tarkoituksena on louhia raudan lisäksi kultaa ja kuparia.
Suomen Kuvalehti uutisoi 10. huhtikuuta kaivosyhtiön kemikaalilaskelmista löytyneistä virheistä, joiden myötä suojeltuun Muonionjokeen laskettavien jätevesien päästölukemat nousivat.
Yhtiön vesienhallinnasta vastaava Maija Vidqvist myönsi, että kaivosta koskevat laskelmat saattavat sisältää useita muitakin virheitä jo paljastuneiden ohella.
Konkurssiin ajautuneen edellisen Northland Mines -kaivosyhtiön aikana jo vuonna 2010 vireille pantu kaavoitus on nyt ehdotusvaiheessa.
Kunnanhallitus kuulutti viime kuussa nähtäville 86 neliökilometrin kokoisen osayleiskaavan sekä asemakaavat suunnitellulle kaivosalueelle ja malmin rikastamolle.
Sitoutumattoman Meän Kolari -ryhmän kunnanvaltuutettu Markus Kiili arvioi, että olisi kunnan etu odottaa kaivoksen ympäristölupapäätöstä ennen kaavoittamisen jatkamista.
Näin ympäristövaikutukset tunnettaisiin laajemmin ennen päätöksentekoa.
”Nyt osa valtuutetuista katsoo, että ympäristöasiat kuuluvat yksin valtion viranomaisille eikä meille kuntapäättäjille.”
Kolarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Helena Kaikkonen-Tiensuu (kesk) ei pidä kaavoittamista hätiköitynä. Hän muistuttaa, että kaavat pidetään nähtävillä 45 päivää, mikä on tavallista pidempi aika.
”Pidensimme nähtävilläoloaikaa, että kaikilla on riittävästi aikaa lausuntojen ja mielipiteiden esittämiseen.”
MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN mukaan kaavoittamisen edellytyksenä on, että kaavan aiheuttamat olennaiset ympäristövaikutukset on selvitetty.
Hannukaisen kaivoksen tapauksessa kiistellään, ovatko selvitykset riittäviä.
Kolarin kunnan käyttämän konsulttiyhtiö Rambollin kaavoittajana toimiva Matti Kautto sanoo, että käytössä olevat ympäristöselvitykset ovat tavanomaista kattavampia.
Kaivoksen ympäristövaikutuksia on arvioitu vuonna 2014 valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (yva) ja vesistönsuojelua tarkastelevassa Natura-arviossa.
Lisäksi vaikutuksia on arvioitu aluehallintoviraston (avi) käsittelyssä olevan ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen selvityksissä, joita on tulossa vielä lisää.
”Esimerkiksi Olkiluodon yleiskaavaa tehtäessä käytössä oli vain 3. reaktorin yva ja Natura-arvio”, Kautto vertaa.
Ympäristöoikeuden professorin Ismo Pölösen mukaan yva-selvityksen valmistuminen on tavallisesti riittävä tae kaavoittamiselle, mutta arviointi on aina tehtävä tapauskohtaisesti.
”Hyväksytty yva-selvitys ei automaattisesti tarkoita, että ympäristövaikutukset on arvioitu riittävästi.”
Yva-selvityksestä viranomaisena vastaava Lapin ely-keskus ilmoitti poikkeuksellisesti antavansa vielä uuden lausunnon, kun kaivosyhtiö täydentää ympäristövaikutuksiin liittyviä tietoja.
Syynä ovat alkuperäisen yva:n lukuisat puutteet ja tarve kuulla hankkeesta Ruotsin viranomaisia.
Ely piti lausunnossaan puutteellisesti selvitettynä muun muassa vaikutuksia meluun, pohjavesiin, joihinkin lintuihin ja osaan kaloista. Myös Ruotsin puolen kaivosten ja Hannukaisen kaivoksen yhteisvaikutuksia oli selvitetty huonosti.
Lisäksi ely edellytti tarkennuksia ympäristön perustilaselvitykseen, joidenkin raskasmetallien vesistövaikutuksiin ja onnettomuuksiin ja riskitilanteisiin valmistautumiseen.
Yva-arviota täydentävän lausunnon lisäksi ely tulee ottamaan uudestaan kantaa myös Natura-selvitykseen.
”Hyväksytty yva-selvitys ei automaattisesti tarkoita, että ympäristövaikutukset on arvioitu riittävästi.”
POHJOIS-SUOMEN aluehallintovirasto on käsitellyt Hannukaisen kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupaa vuodesta 2015 lähtien.
Lähiviikkoina avi kuuluttaa hakemuksen uusille lausunnoille kaivosyhtiön toimittamien sekavien laskelmien takia. Avi päättää luvasta vuodenvaihteessa tai ensi vuoden puolella.
Ympäristöoikeuden professorin Ismo Pölösen mukaan kaavoittajan ei tarvitse ottaa kantaa päästöihin liittyviin yksityiskohtiin, mutta lupamenettelystä voi kuitenkin nousta myös kaavoittamisen kannalta olennaisia lisätietoja.
”Kaavoittajan vastuulla on varmistaa, että selvitykset merkittävistä ympäristövaikutuksista ovat riittäviä.”
Asiantuntijat ja viranomaiset pitävät Hannukaisen ympäristölupahakemusta puutteellisena, ristiriitaisena ja sekavana.
Avi vaati lupahakemukseen 120 täydennystä ja myöhemmin vielä 17 tarkennusta. Ely-keskus taas lausui hakemuksen olevan niin ristiriitainen, ettei sen pohjalta ole mahdollista arvioida, tulisiko lupa myöntää.
Hannukainen Miningin aville toimittamista viimeisimmistä täydennyksistä löytyi niin ikään virheitä.
Yhtiö korjasi osan niistä, kun jätevesien asiantuntija ja Ylläksen mökkiläinen, diplomi-insinööri Leif Ramm-Schmidt oli ensin tuonut virheet julkisuuteen.
Kolarin ympäristölautakunnan lausunnon mukaan lupahakemus on ristiriitainen eivätkä sen täydennykset vastaa kunnolla avin esittämiin kysymyksiin.
Useat ympäristölupaan vastineita kirjoittaneet arvioivat, että Muonionjoen eliöt vaarantuvat. Näin lausui esimerkiksi ely-keskuksen kalatalousyksikkö.
Kalatalouden professorin Hannu Lehtosen mukaan haitalliset vaikutukset yltäisivät Perämerelle asti. Erityinen riski koituisi uhanalaiselle meritaimenelle.
”Nämä seikat yhdessä yva:n puutteiden kanssa saattavat olla kokonaisuutena peruste sille, että kaavoituksessa pitäisi odottaa selvitysten valmistumista”, Ismo Pölönen arvioi.
Lopulta kaavojen laillisuudesta joutuu päättämään tuomioistuin, mikäli kaavat hyväksytään ja niistä valitetaan hallinto-oikeuteen.
KAAVOITTAJA Matti Kautto ei pidä ympäristöluvasta paljastuneita virheitä ja puutteita vesienkäytössä ja päästöarvioissa oleellisina kaavoituksen kannalta.
Kaavoituksen tarkoituksena on hyväksyä paras mahdollinen vesienkäsittelyn järjestäminen.
”Kaavoituksessa päätetään, mihin mikäkin putki sijoitetaan. Ympäristöluvassa sitten sanotaan, mitä sieltä putkesta saa päästää jokeen.”
Kaivosta vastustavien matkailuyrittäjien asiantuntijoilta tilaamien selvitysten mukaan ympäristölupahakemuksessa paljastuneet ongelmat vaikuttavat merkittävästi myös kaavoituksessa määriteltävään kaivoksen infrastruktuuriin.
Kaivosten mineraalitekniikan emeritusprofessori Kari Heiskanen pitää selvityksessään kaivosyhtiön vesienkäytön laskelmia hyvin puutteellisina ja sanoo, että kaivokselle suunnitellut viipymäaltaat ovat liian pieniä.
Avolouhoksen sijainti taas vaarantaa Heiskasen mukaan Muonionjokeen laskevan Äkäsjoen veden.
Alle kahdensadan metrin päähän Äkäsjoesta suunniteltu avolouhos aiheuttaa Heiskasen mukaan merkittävän riskin siitä, että suuria määriä vettä suotuu louhoksen ja joen välillä.
Pahimmassa tapauksessa joen vettä saattaisi suistua kaivoskuiluun.
Rambollin Kautto epäilee väitteitä.
”Tällaisia riskejä ei ole havaittu ympäristövaikutusten arvioinnissa.”
”Aineisto oli niin laaja, ettei siihen ollut mitenkään mahdollista perehtyä annetussa ajassa.”
KOLARIN kunnanhallitus päätti kaavaehdotusten näytille asettamisesta helmikuun kokouksessaan. Lopullinen päätös kaavasta tehdään valtuustossa näillä näkymin syksyllä.
Kunnanhallitus sai helmikuun kokouksen esityslistan ja päätöksenteon tueksi toimitetut asiakirjat viisi päivää ennen kokousta. Aineistoa oli 1 300 sivua, josta noin 1 100 sivua käsitteli kaavoja.
”Aineisto oli niin laaja, ettei siihen ollut mitenkään mahdollista perehtyä annetussa ajassa”, sanoo kokouksessa istunut hallituksen varajäsen, Meän Kolarin Mikko Lipponen.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Helena Kaikkonen-Tiensuu vetoaa lyhyen valmistautumisajan osalta kunnan hallintosääntöön, jonka mukaan asiakirjat lähetetään viisi päivää ennen kokouksia.
”Mutta kieltämättä materiaalia oli paljon ja aika lyhyt.”
Lipponen esitti kokouksessa kaavoituksen pöydälle jättämistä. Esitys ei saanut kannatusta.
”Asia olisi pitänyt jättää pöydälle, koska valmistautumiseen ei ollut riittävästi aikaa eikä kaavan todellisia vaikutuksia vielä tunneta riittävästi. Kaivosyhtiön selvityksissä on valtavasti virheitä ja tietoja on korjattu vähän väliä”, Lipponen perustelee esitystään.
Lisäksi Lipponen nosti esiin myös kaivokseen liittyvät taloudelliset vaikutukset, joiden arviointi kuuluu niin ikään kaavoittajalle eli kunnalle. Lipposen mukaan kaivoksen kannattavuudesta ei ole takeita.
Kannattavuuden kyseenalaisti aiemmin emeritusprofessori Kari Heiskanen, joka arvioi helmikuussa 2017 julkaistussa raportissaan, että kaivos tulisi olemaan raskaasti tappiollinen.
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää valmistautumisaikaa kohtuuttoman lyhyenä ja hyvän hallinnon vastaisena.
”Hallintolain mukaan päätöksentekijöiden tulee olla aidosti selvillä päätettävistä asioista. Ei riitä, että virkamiehet ovat valmistelleet asian.”
Kaavoittaminen on Mäenpään mukaan kunnan tärkeimpiä tehtäviä, mikä lisää huolellisen valmistautumisen vaatimuksia.
”Vaikka kysymys ei ole vielä kaavan lopullisesta hyväksymisestä, tehdään jo kaavan ehdotusvaiheessa ratkaisevia linjauksia.”
Meän Kolari -listalta valtuustoon äänestetyt poliitikot kritisoivat kaavojen näytille asettamisen aikataulua siitä, että lausuntojen antaminen on osin mahdotonta, kun osa ympäristövaikutuksista on vielä selvittämättä.
”Vaikka kaavoihin voi nyt jättää lausuntoja, monista vaikutuksista sitä ei ole mahdollista tehdä ennen kuin kaavoitus etenee hyväksyttäväksi valtuustoon”, Mikko Lipponen arvelee.
Kaavoittaja Matti Kautto sanoo, että esillä olevat selvitykset ovat riittäviä asema- ja osayleiskaavaan.
”Lausukaa siitä, mitä on nähtävillä.”
KOLARI on jakautunut kahteen leiriin kaivoshankkeen edetessä.
Kevään 2017 kuntavaaleista puhuttiin Kolarissa kaivosvaaleina, jossa äänestyspäätös perustui siihen, kannattaako kaivosta vai ei.
Keskusta sai valtuustoon yhdeksän edustajaa, vasemmistoliitto seitsemän, Meän Kolari -yhteislista neljä ja sosiaalidemokraatit yhden.
Sitoutumaton Meän Kolari -ryhmä nousi valtuustoon perinteisten puolueiden ulkopuolelta profiloitumalla kaivoksen vastustamisessa. Perinteisissä puolueissa suhtautuminen kaivokseen on myönteisempää.
Vasemmistoliiton kunnanvaltuutettu Jouko Räsänen sanoo kannattavansa kaivosta, jotta Kolariin saataisiin monipuolisempia elinkeinoja. Räsänen arvioi kaivoksen vastustajien liioittelevan haittavaikutuksia.
”Uskon, että kaivostoimintaa valvovat viranomaiset ovat Hannukaisen kaivosasiassa tarkkoja ympäristön suhteen Talvivaaran kaivoksen katastrofin vuoksi.”
Kunnan jakautuminen näkyy myös maantieteellisesti ja elinkeinojen välillä.
Kaivoksen kannatus arvioidaan vankimmaksi Kolarin kirkonkylässä. Matkailusta elävässä Äkäslompolon kylässä kaivokseen suhtaudutaan nihkeästi.
Äkäslompolossa lähes kolme neljästä äänestä annettiin kuntavaaleissa Meän Kolarille.
Kaivosta vastustavat myös alueen useimmat matkailu- ja porotalousyrittäjät.
Mökkejä vuokraavan Destination Laplandin toimitusjohtaja Mauri Kurun mukaan yrittäjät ovat laittaneet tilaamiinsa selvityksiin 150 000 euroa omaa rahaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti