Aurinkoinen...

Mahtava ulkoilukeli!

Pikkupakkanen, rapiat -10, ja sunnuntain kunniaksi lumikenkäilemään Aurinkorinteelle. Retken päätteeksi aamulla leivottua leipää.

Maailman helpoimman leivän ohje

7 dl	vehnäjauhoja
1/4 tl	kuivahiivaa
2 tl	suolaa
n. 3,5 dl	vettä (oltava 42-asteista)

Sekoita kuivat ainekset keskenään. Lisää vesi ja sekoita käsin vain sen verran, että ainekset ovat juuri ja juuri sekoittuneet, ei saa vaivata! Taikinasta pitäisi tulla melko löysää, joten älä lisää enempää jauhoja. Jos taikina on liian kuivaa, lisää vettä, kunnes taikina on löysää.

Jätä taikina peitettynä kuplimaan rauhassa noin 12-18 tunniksi.

Laita kattila tms. uunia kestävä korkea ja kannellinen astia kylmään uuniin ja uuni lämpenemään 225*C.

Taittele valmis taikina nyssäkäksi ja laita kattilaan kun uuni on valmis. Paista ensin kannen alla 30 minuuttia ja vielä 15-20 minuuttia ilman kantta. Leipä on valmis, kun se on paahtuneen ruskettunut pinnalta.

Vapaapäiväilyä

-25 pakkasta kylällä. Lenkille metsään ja eväsleipomukset, teetermari ja kuksat matkaan.

Kyllä kelejä pitelee

Tämähän nyt menee aivan celcius-päivityksiksi. Ala-Muoniossa oli aamusella -38 ja meillä 'vain' -25. Tuntui kuulkaa näpeissä, kun ohuilla hanskoilla hölmö minä tankkasin dieseliä. Ei tuntunut kylmältä, vaan saman tien kipuna. Ei muuten toistu, voin kertoa. Saunan jälkeen nukahdettiin leivinuunin lämpöön. Onpas rento olo. Vaan nyt MOT:lta katsomaan, mitä Lyricasta sanotaan.

-36 pakkasta Äkäslompolon Helukassa

Sunnuntaihuomenet! Mäkipäivä vaihtuu puikkojen kilinään. Meikäläisen nenu jäätyy -36 asteen pakkasessa. Takkaa syryttämään hipsii hän. 

Wiikonlopputerveisiä

Lähdin eilen töistä vatsa kurnien ja soitin isännälle tavanomaisen 'mä oon nyt lähdössä täältä' -puhelun. Tällä kertaa lause vain jatkui: '...niin mä just hoksasin, että mä noukin sut matkalla mukaan ja mennään Eväskoriin pizzalle'. 'Ai jaa', tuumasi hän eikä yhtään pannut vastaan. 

Valoa...

Vihdoin alkaa olla valoisaa kotimatkalla. Päivänpituus ei vielä päätä huimaa, silti valolla on kyllä melkoinen myönteinen vaikutus. Pääsääntöisesti kun taitan työmatkat säkkipimeässä. Siinä on toisaalta se hyvä puoli, että vastaantulijat näkyvät jo kaukaa ajovalojen kajosta.

Tässä minä tramppaan tämän kylän raittia...

Keliä on pidellyt viime aikoina. Nollan pinnassa viipyillyt säärintama on vaihtunut tutumpiin talvipakkasiin. Auton mittari stoppaa -30 asteeseen, mutta keittiön ikkunanpielen perinteisen mittarin lukemat laskivat -34 asteeseen. Mikäpä se siinä, karvalakki syvemmälle päähän! Kirkas tähtitaivas ynnä kuutamomaisema yhdistettynä muutamia minuutteja pidempään valoisaan aikaan ja piskuisen hetken näkyvään auringonkajoon saa odottamaan kevättä ja leppoisampia hiihtokelejä. Kymmenen vuoden kalenteriin lähdetään keräämään tietoja tästä vuodesta alkaen.

Tuossa viikonloppuna poristiin isännän kanssa lumikenkäretkestä. Selattiin kahvimukin ääressä Ylläksen latukarttaa, johon tänä vuonna on laitettu myös lumikenkäreittejä. Koiraladutkin on merkattu.
-Se olisikin muuten sulle sopivampi laji, kun et siitä vauhdista niin välitä.
-Ai jaa en vai? No en todellakaan, jos murtsikoilla pitää mennä alamäkeen. Miksi ihmeessä murtsikkaladuilla alamäessä on aina mutka? Mun sukset ei käänny vaikka latu kääntyy, ja vauhtia tulee liikaa. Mä voin tästä lähin kävellä ne alamäet tai sitten suksin vain järvellä tai jossain muualla tarpeeksi tasaisella. Mutta joo mennään vaan lumikenkäilemään, kunhan vähintään Kuertunturin huipulle, sinne on mukava muutaman kilometrin reitti.
-Et kyllä ole tosissasi, ei kertaakaan vielä olla menty missään tänä talvena, tuumasi isäntä.
-No hei haloo! Miten niin ei?! Sitä nyt kauaa tuhise...

Siinä sitten aamukahvien ja kaikenmaailman hidastusten jälkeen päästiin lopulta ihan pihalle saakka. Pakkasta rapiat -16 eli ei näissä maisemissa yhtään mitään. Vaan se tuuli! Voi hyvänen aika, miten pureva tuuli... Mitään puhettakaan muualle kuin takapihan kairaan, liekö puolta kilometriäkään pyöritty tuolla hangissa. Hiukan noloa! No, asia korjattiin ihan normikävelylenkillä.

Joulukoristeluista en malta vieläkään luopua. Kohta sekin aika koittaa. Talo tuntuu oudon tyhjältä jouluvieraiden palattua etelään. On aika haikea tunne siitä.Nyt taidan vain vaipua vällyjen väliin kutomaan suvun pikkuisille vaikka junasukkia.

Pakkasesta tulee mieleen aina silloin tällöin kiertävä tarina:

Lappilainen lämpömittari
+10 Helsingin vuokra-asukkaat panevat lämmöt päälle. Lappilaiset istuttavat kukkia.
+5 Lappilaiset ottavat aurinkoa, jos se sattuu nousemaan horisontin yläpuolelle.
+2 Italialaiset autot eivät käynnisty.
0 Tislattu vesi jäätyy
-1 Hengitys muuttuu näkyväksi. Aika suunnitella lomaa Välimerellä. Lappilaiset syövät jäätelöä ja juovat kylmää olutta.
-4 Kissa tahtoo samaan sänkyyn.
-10 Aika suunnitella lomaa Afrikassa. Lappilaiset menevät uimaan.
-12 Niin kylmä, ettei edes sada lunta.
-15 Amerikkalaiset autot eivät käynnisty
-18 Helsingin talonomistajat panevat lämmöt päälle.
-20 Hengitys muuttuu kuuluvaksi.
-22 Ranskalaiset autot eivät käynnisty. Ei tarkene luistella.
-23 Poliitikot alkavat surra asunnottomien kohtaloa.
-24 Saksalaiset autot eivät käynnisty.
-26 Hengitystä voi leikata iglun rakennusaineiksi.
-29 Kissa tahtoo samaan pyjamaan.
-30 Japanilaiset autot eivät käynnisty. Lappilainen kiroaa, potkaisee renkaaseen ja lähtee käynnistämään Ladaa.
-31 Ei tarkene suudella, huulet jäätyisi yhteen. Lapin jalkapallojoukkue alkaa harjoitella kevätkautta varten.
-35 Aika suunnitella kahden viikon kuumaa kylpyä. Lappilaiset lapioivat lunta katolta.
-39 Elohopea jäätyy. Ei tarkene ajatella. Lappilaiset panevat paidan ylimmänkin napin kiinni.
-40 Auto tahtoo samaan sänkyyn. Lappilaiset panevat villapaidan päälle.
-45 Lappilaiset sulkevat kylpyhuoneen sisäikkunan.
-50 Merileijonat lähtevät Grönlannista. Lappilaiset vaihtavat sormikkaat rukkasiin.
-70 Jääkarhut lähtevät Pohjoisnavalta. Lapin yliopistolla vietetään urheiluiltapäivää.
-75 Joulupukki lähtee Napapiiriltä. Lappilaiset laskevat lakin korvaläpät alas.
-250 Alkoholi jäätyy. Lappilainen suuttuu.
-268 Helium muuttuu nestemäiseksi.
-270 Helvetti jäätyy.
-273,15 Absoluuttinen nollapiste. Kaikki alkeishiukkasten liike lakkaa. Lappilaisetkin myöntävät, että jo vain alkhaa olla vähän vilphoista, pisthäppä toinen koshu...

Sukkaa junasukkaa

Kummipojalle Seiskaveikasta junasukat, 40 silmukkaa, pohjan pituus 17cm.

Junasukat

Tässä vielä tarkempi ohje: 

Pohjan pituus 17cm. Luo 40s eli 10s puikolle. 

Joustinta 2o, 2n 9krs. 3krs n, 3krs o, 3krs n.

Toista joustinkerrokset ja ruttukerrokset. Vielä 9krs joustinta. 

Kantapäälappuun 20krs vahvennettua, eli nurja puoli n ja ulkopuoli 1o, 1 neulomatta koko krs. 

Kantapään silmukkajako 6+8+6. 

Kantalapun sivuista poimitaan 10+1s. 

Kiilakavennukset joka krs. 1. ja 4. puikolla; 1.puikolla 2 viimeistä silmukkaa oikein yhteen, 4.puikolla 2 

ensimmäistä silmukkaa ylivetokavennuksella. 

Teräosan ruttukerrokset 2. ja 3. puikoilla: 3krs n, 3krs o. 

Näitä niin kauan kuin on haluttu terän pituus. 

Tässä 5 ruttukuviota, sitten 6krs o. 

Kärkikavennukset joka krs: 1. ja 3. puikolla 3. ja 2. viimeinen silmukka oikein yhteen, 1o. 

2. ja 4. puikolla 1o ja ylivetokavennus. 

Näitä kunnes joka puikolla jäljellä 2s, vedä lanka näiden läpi ja päättele.

Pilvistä... sumuista... laskemaan!

Ylläs pysyi pitkälti piilossa, sumun suojassa. Huipulta laskiessa näki kuulemma laudan mitan verran eteenpäin, lasku oli tehtävä rinteen reunassa, että näki lumipenkasta missä menee. Meikäläisen tullessa alas huomattavasti alempaa, tekniikkarinteitä, näkyvyys oli jotakuinkin heikko, sentään hiukan parempi. Keli oli tuuleton, pakkasta kahden asteen verran. Naapurimaan lomalaisia rutkasti liikkeellä rinteessä.