Puukkosaha vinkuu. Välillä veistäjän käteen vaihtuu puukko, erityisen pitkäteräinen sellainen. Kimmo Takarautio on entinen talonrakentaja, nykyinen taiteilija.
Valmistumassa on poro. Pituutta sillä on kymmenen metriä, korkeutta kuusi. Eikä se mahdu edes hallin ovesta ulos.
– No eihän se mahdu millään. Sitähän minäkin olen tässä pähkäillyt, nauraa poromaakari, ihmeissään muka. Taiteilijalla on pilke silmäkulmassa. Virne sammuu.
– Minä lyön nuo sarvet poikki ja liitän ne tuolla pihalla takaisin, hän paljastaa.
Takaraution megahahmot ovat herättäneet huomiota aikaisemminkin. Hänen ensimmäinen patsaansa, urosmammutti, herätti kohua. Se sai alkunsa vuoden 2010 Kuopion asuntomessuilta, josta se häädettiin liikkuvan sukupuolielimen takia. Oulun Kuninkuusraveissa mammutin elin napsahti poikki, mutta taiteilija korjasi sen. Säveltäjä Kassu Halosen peikkomainen patsas on puolestaan tuttu Manamansalossa vierailleille.
Kunhan työ on mukavaa
Takarautio on itseoppinut taiteilija. Hänellä ei ollut aikaisempaa kokemusta hitsauksesta, lasikuitutyöstä tai kuvanveistosta. Asiat vain loksahtivat paikoilleen. Porot olivat sentään tuttuja kotoa Pudasjärveltä.
– Kaikki tuntui niin tutulta, niin kuin olisin aina tehnyt.
Suvun geeneissä lienee selitys?
– Varmaan se sieltä jostain on tullut, miettii itetaiteilija, vaatimaton ja yhtä aikaa itsevarma.
– Ei kai siinä ole mitään vaikeita vaiheita, naurahtaa hän leppoisasti toimittajan kysymykselle veistotekniikasta.
– Ei kai sitä muuta tekisikään kuin tällaisia, jos olisi vaan tilauksia.
No enhän minä osaa sanoa hintaa.
KIMMO TAKARAUTIO
Poro matkaa kesällä Äkäslompoloon kaupan pihaan turistien vetonaulaksi. Hinnasta utelu hymyilyttää taiteilija.
– No, enhän minä osaa sanoa hintaa, virnistelee Takarautio.
– Aikaa menee hirveästi. Ei kai se haittaa, jos kaikesta ei niin paljon saa palkkaa, kunhan työ on mukavaa, toteaa tyytyväisen oloinen veistäjä.
– No, pitää se oikeasti palkka saada, hän vakavoituu lopuksi.
Sunnuntai 7. toukokuuta. Piti lähteä hiihtämään, mutta eipä lähdetty. Lähdettiin lumikenkäilemään, piti lähteä Kukakselle, mutta eipä lähdetty. Reitti oli epäselvä, upottikin ajoin polviin asti, joten lähdettiin seuraamaan tasaista kelkan jälkeä ja päädyttiin Hangaskurun laavulle. Tuulta, rakeita, lumisadetta ja aurinkoista keliä piti neljän ja puolen tunnin reissun aikana. Niin no joo, tultiin sentään Kukaksen sivua pois, sen verran osuttiin suunnitellulle reitille. Ketään ei reitin varrella nähty, poroja lukuunottamatta. Ja tässä linkki kuljettuun reittiin. Kotipihan lumenmittauskepissä 67cm. Vielä en vaihda kesäkumeja autoon.
Nythän kävi niin, että tänään oli 9 lämpöastetta päivällä. Lumi sulaa silmissä. Pihan lumenmittaustikussa oli aamulla 77cm ja nyt ennen puoltayötä 67cm. Tiethän on olleet asfaltilla jo jonkun aikaa.
Sesonki loppui vappuun. Latuja kuitenkin vielä vähän ajetaan, joten suksille pääsee vielä halukkaat! Onko muuten vähän hassun kuuloista, että toukokuu kohta puolessa ja täällä hiihdellään menemään. Työmatka Kittiläänkin oudon tyhjällä tiellä. Rentoa toukokuuta...
Pro Ylläs 2.5.2017 Kolarissa on meneillään arviointi kaivoshankkeen taloudellisista vaikutuksista. Yrittäjien on vastattava siihen 7.5 mennessä ja 26.04 pidettiin lyhyt tilaisuus missä yrittäjiä opastettiin vastaamaan kyselyyn.
Kolarin kunnanjohtajan mukaan taloudellisten vaikutusten arviointi on todella tärkeää. ”Arviointi havainnollistaa kaivoshankkeen ja muiden elinkeinojen taloudellisia vaikutuksia luotettavalla laskentatyökalulla. Siitä saadaan myös tärkeätä tietoa kunnan elinkeinopolitiikan tueksi”, sanoo Antti Määttä.
Todellisuudessa arvionti perustuu yrittäjien omiin uskomuksiin tuntemuksiin tulevaisuudesta ja kuinka hanke tulee vaikuttamaan heidän liiketoimintaansa. Pohjalla ei ole mitään strategiatyöskentelyä tai syvempää analysointia arviontilomakkeessa esitettyjen kahden skenaarion vaikutuksista. Skenaariot ovat a) Kaivoksen rakennustyöt käynnistyvät 2019, b) kaivoshanke ei toteudu. Kyselyssä on jätetty ulkopuolelle merkittäviä sidosryhmiä kuten mökinomistajat ja porotalous. Kyselyssä ei myöskään huomioida tilannetta, että prosessi jumiutuu vuosikausiksi oikeusprosessien vuoksi.
Vuosi sitten Kolarin kunta suoritti maankäyttöstrategian kyselyn ja kysymyksessä 80 % tunturialueella asuvista vastusti kaivoksen tuloa. Kolarin kunta ei halunnut kyselyn tulosta julkaista. Tulokset julkistettiin Ylläs tienhaarassa seminaarissa helmikuussa jonka aktiivisina järjestäjinä olivat mm. Äkäslompolon kyläyhdistys ja Ylläksen ystävät, mutta ei Kolarin kunta.
Yrityselämässä strategiantyön eräs tärkeimmistä perusteista on arvojen määrittely. Kolarin kuntastrategiassa puhutaan arvoista kuten yhteisöllisyys ja kestävä kehitys, mutta käytännön työssä nämä arvot eivät ole olleet johtavia vaikuttimia. Hannukaisen kaivoksen vuorovaikutusprosessissa olemme nähneet kestävään kehityksen ja yhteisöllisyyden arvojen tulkintaa vain populistisen väittämän "uusien työpaikkojen" näkökulmasta. He jotka ovat toista mieltä on leimattu riidankylväjiksi ja kehityksen esteiksi.
Hankesuunnitelmasta Gaia totesi aikoinaan. ”Emme ole vastuussa raportin tietojen täsmällisyydestä tai täydellisyydestä, emmekä anna niitä koskevia vakuutuksia, ellei toisin ole mainittu. Raporttia ei tule miltään osin pitää päätöksentekoa koskevana suosituksena tai kehotuksena.”
Kuten aiemminkin seuraamme kasvavalla mielenkiinnolla arviointikyselyn tuloksia. Lopputulos voi olla kuten eräässä kunnan järjestämässä elinkeinoelämän kehittämisseminaarissa jokunen vuosi sitten. Konsultti päätti tilaisuuden kysymällä jokaiselta läsnäolijalta sanan mikä kuvastaa elinkeinojen tulevaisuutta Kolarissa. Sanoja tuli paljon ja paljon on ollut konsultteja Kolarin kunnassakin sen jälkeen-
