maanantai 24. huhtikuuta 2017

Kari Rannilan kirje Kolarin kunnanjohdolle Hannukaisen kaivoshankkeesta

Vuosikymmeniä terästeollisuudessa toimineen Kari Rannilan kirjoitus Hannukaisen kaivoshankkeesta. Kirje on mennyt myös Kolarin kunnanjohdolle.
Arvoisa Kolarin kunnan päättäjä
Olen 65 vuotias yrittäjä Vimpelistä. Olen yrittäjänä työskennellyt teräksen parissa v.1974 lähtien. Lisäksi perheelläni on ollut mökki Äkäslompolossa v.1982 lähtien. Molemmista syistä johtuen olen vähän perehtynyt Äkäslompolon kaivoshankkeeseen lähtökohtana, että olisin sinne sijoittajana, sen lisäksi olen ihastunut Lompoloon ja lompololaisiin. Esim. viime vuosina olen viettänyt siellä 2-3 kk vuodessa.

Rautamalmin yleinen markkinatilanne maailmassa
- Tuotanto on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
- Kysyntä on suoraan riippuvainen Kiinan kasvusta, samoin pitkälti teräksen hinta
- Viimeisen kahden vuoden aikana kysyntä on rajusti pudonnut
- Kiina ei enää lisää teräskapasiteettia eli oletus on ettei markkinatilanne muutu
- Maailmassa on terästuotantokapasiteetti 1,6 miljardia tonnia
- Tällä hetkellä ylikapasiteettia arvioidaan olevan 300-500 miljoonaa tonnia
- Rautamalmikapasiteettia on rakennettu massiivisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana
- Kapasiteetista on suuri osa poissa käytöstä ja tulee heti markkinoille kun/jos kysyntä paranee
- Mm. Brasilia on ylivertainen kustannuskilpailukyvyssä ja malmipitoisuudessa (reilusti yli 50%), lisäksi logistiikka on rakennettu kuntoon eli suurilla overseas laivoilla voidaan lastata heti rannasta
- Johtopäätös on, että rautamalmin nykyinen hintataso on mieluummin korkea kuin matala, 65 USD/tonni.Parhaimmillan hinta oli lähes 200 USD/tonni.

Äkäslompolon hanke
- Kaivos on pitoisuudeltaan heikko (n.30%) verratuna LKAB:n pitoisuuteen (yli 50%), samaa suurusluokkaa Kostamuksen kanssa. Venäjän kilpailukyky on kuitenkin ylivertainen kaikissa kustannuksissa ja logistiikassa.
- Äkäslompolossa on kuparia, muttei ratkaisevassa määrässä.
- Siellä on rikkiä, mikä on rasite.
- Kaikkein suurin rasite on logistiikan kilpailukyvyttömyys.Pitäisi olla suora raideyhteys Narvikiin (LKAB), josta olisi kertalastaus isoihin valtamerialuksiin.
- Siirto Hannukaisista junalle Rautuvaaraan onnistuu vain kuljettimilla. Kaikki tietää mitä se on Lapin talvessa (lumi, rikkoutumiset ym.) Esim. LKAB:lle tulee kaksi kuormausta Raaheen, Hannukaisista kolme. Hannukaisista on pidempi matka Raaheen kuin Kostamuksesta.
- Pohjanlahden kautta kuljetus maailmanmarkkinoille on toivotonta, liian monta lastausta.
- ilmeisesti ainoa ostaja voisi olla SSAB Raahe (kilpailepa LKAB:n tai Kostamuksen kanssa). Osa saksalaisista ja/tai itävaltalaisista teräksentuottajista voisi olla ostajia, mutta kokoajan törmätään huonoon rautapitoisuuteen ja kalliiseen logistiikkaan.

Rahoitus
- Omilla rahoillaan saa kukin tehdä niinkuin haluaa, mutta nyt puhutaan satojen miljoonien investoinnista.
- Pankkirahoitus: kun sieltä tulee numeroeksperttejä, niinpä ihmettenpä pankinjohtajaa, joka uskaltaa lainoittaa kilpailukyvytöntä kohdetta.
- Pääomasijoittaja: pitäisi löytyä minimissään kaksi pääomasijoittajaa, että kuvio toimisi ja kaikki saisivat exitin.
- Pörssi: mistä markkinatakaaja? Mistä sijoittajat Suomesta? (Talvivaara)
- Valtio: kuka poliitikko ja virkamies uskaltaa näyttää vihreää valoa (Talvivaara)

Ympäristöriskit ja -haitat
- En ole asiantuntija, mutta kukin voi kuvitella, että ne riskit on hirveät. Veronmaksajien piikkin (meidän kaikkien suomalaisten) se menee huonoimmassa tapauksessa.

Vaikutus muuhun elinkeinotoimintaan
- Matkailu, kauppa, poronhoito ja Ylläksen muu elinkeinotoiminta tulee olemaan häviäjiä
- Kiinteistöjen arvot tulevat laskemaan ja vaikuttavat negatiivisesti Kolarin kunnan saamiin kiinteistöveroihin.
- Tiedän, että jo nyt kaivoshanke on peikkona uusille matkailuinvestoinneille ja niiden rahoitukseen. Samoin se varmasti jarruttaa alueen lomarakentamista.

Johtopäätös
Tarkastelin kaivoshanketta sijoittajana. Kun teen itselleni kysymyksen, jos minun olisi pakko sijoittaa omia rahoja joko voimakkaasti suhdanneluonteiseen ja sykliseen kaivoshankkeeseen, tai vaihtoehtoisesti Äkäslompolon matkailuun niin ei tarvitsisi kauan miettiä. Kiinan kasvu ei tule tukemaan teräsmarkkinoita, mutta kiinalaisten tulo Suomeen ja varsinkin Lappiin tulee olemaan pitkässä juoksussa Lapille lottovoitto. Miettikää, kumpaan hankkeeseen Te omat rahat laittaisitte? Toivon, että Te Kolarin kunnan päättäjät tekisitte kaivoshankkeeseen kielteisen päätöksen ja loppuisi muulta elinkeinotoiminnalta hirressä roikkuminen. Suomalaiset ja lappilaiset ovat aina osanneet katsoa sukupolvien yli, tehkää sellainen päätös, että se kestää tulevien sukupolvien kriittisen tarkastelun.

Terveisin
Kari Rannila
Vimpeli