lauantai 19. toukokuuta 2018

Tuleeko Hannukaisen kaivos – Tornionjoki vaarassa?

Suomen Luonto - toimitusharjoittelija Juhis Ranta 
kolumni 9.5.2018

"Kaivoksien tiedetään olevan hyvin raskaita hankkeita ympäristölle, miten ne toteutetaankin. Hannukaisen rautakaivoshanke Kolarissa Ylläksen lähellä vaikuttaa lupahakemuksiin tulleiden yli sadan selvityspyynnön ja lausuntojen perusteella epävarmalta hankkeelta. Lapin Ely-keskuskin totesi, että lupahakemukset ovat epäselviä ja ristiriitaisia.

Hankkeesta annetaan Hannukainen Mining Oy:n verkkosivuilla ruusuinen kuva. Yhtiö vakuuttaa, että kyseessä on niin ympäristöystävällinen hanke kuin mahdollista. Luonnonsuojelijat, asiantuntijat ja monet viranomaiset ovat tästä eri mieltä. Kaivoksen kannattavuusarviota on pidetty epärealistisena ja jäte­vesien hoitosuunnitelmaa puutteellisena. Hankkeen takana olevalla yhtiöllä ei näytä olevan tarvittavaa osaamista näin suureen projektiin.
Tornionjoen–Muonionjoen tilasta on syytä olla erityisen huolissaan. Hannukaisen kaivoksen päästöjen lisäksi jokeen tulisivat päätymään Ruotsin puolen Kaunisvaaran kaivoksen jätevesipäästöt. Hannukaisen selvityksissä ei ole huomioitu kahden kaivoksen yhteispäästöjä.
Reilu vuosi sitten suljetun Kaunisvaaran rautakaivoksen avaamista uudelleen suunnitellaan parhaillaan Kaunis Iron -yhtiön toimesta. Rahoitusta on saatu, ja yhtiön mukaan kaivos starttaisi jo ensi kesänä.
Hannukaisen uusimman koe­rikastuksen tulosten mukaan prosessikemikaalien käyttötarve voi olla kolminkertainen verrattuna hakemuksessa mainittuun. Huolestuttavia ovat erityisesti ksantaatit, jotka ovat vesistöissä myrkyllisiä tai erittäin myrkyllisiä. Hannukaisen suunnittelema ksantaattien käyttömäärä olisi noin 4000 tonnia vuodessa eli poikkeuksellisen suuri.
Yhtiön mukaan ksantaatit hajoavat eikä niitä siksi juuri päätyisi vesistöihin. Kemikaalien hajoamista tutkivat testit antavat kuitenkin virheellistä tietoa, sillä lämpö­tila vaikuttaa hajoamisnopeuteen, eikä kokeita ole tehty kylmässä. Suomen Lapissa on pitkä ja kylmä talvi.
Hakemuksessa ja sen pohjana olevissa arvioissa ongelmana on myös se, että niissä on käytetty virheellisiksi väitettyjen tietojen lisäksi vuoden keskiarvojen olettamaa.
Kun käytetään vain keskiarvoja jäävät huomioimatta esimerkiksi sade ja sulamisvesien piikit, jotka voivat kerralla tuoda suuren määrän virtaamaa ja aiheuttaa jätevesialtaiden ylivuotoja. Riittävätkö varastot, kun ennen Muonionjokea on varsin pieni Rautuvaaran allas?
Tornionjoen–Muonionjoen ja ympäröivien sivujokien ekosysteemi on niin herkkä, että jos jätevesien vuotoja tapahtuu liikaa ja kemikaalipitoisuudet ovat suuria, tuloksena voi olla erittäin suuret haitat Natura 2000 -statuksen saaneen vesistön ekosysteemiin.
Teoriassa on mahdollista, että kaivos voi saada toimiluvan puutteellisilla ja virheellisilläkin selvityksillä. Lupaprosessiin valituksineen menee kuitenkin vielä aikaa, eikä yhtiön oma tavoite tuotannon aloittamisesta 2022 tule toteutumaan.
Uskallammeko luottaa siihen, että viranomaiset ovat oppineet Talvivaarasta ja ovat nyt tiukempia? Toivottavasti, sillä kyseessä on suhteellisen lähellä asutusta, vain noin 25 kilometriä Kolarista, tapahtuva intensiivinen ja valtavan ympäristö­riskin hanke."

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Ukkostaa ja sadetta ropisee


Ukonilma toukokuussa ja samalla lämpötila putosi 23:sta asteesta 13:een asteeseen. Hyvänen aika, miten virkistävää! Kuurojen suunta Kittilä, joten saapa nähdä, miten Ounasjoen vedenkorkeus muuttuu, vai muuttuuko lainkaan. Vielä perjantaihin saakka ylläpidetään evakuointivalmiutta, tosin veden pinta on jo laskenut eilisen 177, 08m:stä 176,99m:iin. Mikä helpotus! Kylän eteläpäässä silta Sodankylään on ollut viime päivinä suosittu tulvankatselukohde. Sillan jälkeen tie onkin ollut veden alla ja vain yksi kaista käytettävissä. Kyllä tästä kesä lähtee ja tulvat laskee.

tiistai 15. toukokuuta 2018

Kittilässä tulvatilanne helpottanut vähän 15.5.2018

Edit 18.5.2018 Tulva laskee kovaa vauhtia, onpa helpotus! 176,39m mitattu klo 19 ja siis viemäritaso on 175,5m.

15.5.2018
Kittilässä tulvatilanne on pysynyt eilisestä vakaana, vedennousu on pysähtynyt, mutta vielä vesi ei ole lähtenyt laskemaan ja ainakin kuluvan viikon ajan tilannetta tulee seurata tarkasti. Tulvavesi voi pysyä korkealla useita päiviä ja tulevien päivien sateet voivat vielä nostaa vedenkorkeutta. Viranomaiset valvovat edelleen tilannetta tarkasti.
Ihmisiä pyydetään edelleen huomioimaan turvallisuus ja kotirauha sekä välttämään kulkemista yksityisillä pihoilla ja väliaikaisilla tulvavalleilla. Lapsia on hyvä opastaa välttämään liikkumista tulva-alueilla. Ajoneuvoilla ajo on kielletty väliaikaisesti suljetuilla ajoväylillä ja pyöräteillä.
Kittilän kunnan tulvajohtoryhmä on kokoontunut tiistaina 15.5.2018 klo 12 ja saanut jälleen tilannekatsauksen ELY-keskukselta, Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteenlaitoksen Tulvakeskukselta ja Lapin pelastuslaitokselta.
Seuraavan kerran kunnan tulvajohtoryhmä kokoontuu keskiviikkona 16.5.2018 klo 12. Sen jälkeen tiedotetaan kunnan osalta tilanteesta.

Klo 15 tänään veden korkeus oli 177,08m. Tämän vuorokauden ajan veden korkeus on pysytellyt tasolla 177,07m - 177,09m.
 Vahinkoraja on 176,50m.
175,50m korkeudella tulvavesi menee viemäreihin, ja tämä raja ylitettiin 11.5.2018.

maanantai 14. toukokuuta 2018

Kittilän tulvakevät


Ounasjoki Kittilässä tulvii ja reilusti. Pari päivää jo jännitetty, tuleeko Pääskylänniemen vanhainkodilta väkeä evakkoon terveyskeskukseen. Vieläkään siitä ei ihan ole varmuutta. Vedenkorkeus tuossa Sodankylään lähtevän tien kohdilla on ollut aamupäivällä 176,94m, kun vahinkoraja on 176,80m. Raja siihen, että tulvavesi meni viemäreihin, on 175,5m. Könkäällä Kittilän pohjoispuolella veden korkeus on ilmeisesti lähtenyt laskuun.

Videoklipin alkupuolella uimaranta on veden peitossa kokonaan ja pukukopitkin veden vallassa. Sillan toisella puolella oleva leirintäalue on veden vallassa. Tielle on tullut myös vettä sen verran, että vain yksi kaista on käytössä lyhyellä matkaa. Yle uutisoi asiasta tiheään. Täytyy kyllä sanoa, että ole vuosiin näin paljon vettä tulvinut.

Kittilän kunnalta tuli illalla tiedote:

"Kittilässä vedennousu on pysähtynyt, mutta valmiutta pidetään vielä yllä. Tulvavesi voi pysyä nykyisellä korkeudella useita päiviä. Jos tulevina päivinä tulee runsaita sateita, se voi vielä nostaa veden pintaa.
Tulvakeskuksen tietojen mukaan vedennousu on pysähtynyt Kittilässä. Sateet voivat vaikuttaa merkittävästi vielä vedennousuun. Viranomaiset valvovat edelleen tilannetta tarkasti, tulvasuojauksien pitävyyttä varmistetaan eri kohteissa ja vedenpumppaus jatkuu määrätyissä kohdissa.
Ihmisiä pyydetään huomioimaan turvallisuus ja kotirauha sekä välttämään kulkemista yksityisillä pihoilla ja väliaikaisilla tulvavalleilla. Lapsia on hyvä opastaa välttämään liikkumista tulva-alueilla. Ajoneuvoilla ajo on kielletty väliaikaisesti suljetuilla ajoväylillä ja pyöräteillä.
Pääskylänniemellä ei toistaiseksi ole evakuointitarvetta.
Kittilän kunnan johtoryhmä on kokoontunut maanantaina 14.5.2018 illalla ja saanut jälleen tilannekatsauksen Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteenlaitoksen Tulvakeskukselta ja Lapin pelastuslaitokselta.
Seuraavan kerran kunnan johtoryhmä kokoontuu tiistaina 15.5.2018 klo 12 ja saa tilannekatsauksen Tulvakeskuksen asiantuntijoilta. Sen jälkeen tiedotetaan kunnan osalta tilanteesta.
Kittilän kunta tiedottaa tulviin varautumisestaan kunnan www-sivuilla osoitteessa http://www.kittila.fi/kittilan-kunnan-tulvatiedotus-2018. Osoitteesta löytyy myös yleistä tietoa tulvaan varautumisesta. Yksityisten kiinteistöjen suojaus on kiinteistönomistajan vastuulla. Kunta antaa lisätietoja kunnan palvelujen järjestämisen osalta puhelinnumerosta 040 676 3000.
Kiinteistönomistajien tulee itse varautua omien kiinteistöjen osalta. Ensisijaisesti kannattaa seurata ohjeistuksia kiinteistöjen suojaukseen Lapin pelastuslaitoksen www-sivuilla, Lapin tulvasivuilla: http://www.lapinpelastuslaitos.fi/aja…/lapin-tulvasivut-2018
Ajankohtaista tulvatilannetta voi seurata Ympäristökeskuksen sivuilta www.ymparisto.fi ja Lapin pelastuslaitoksen internet-sivuilta osoitteesta www.lapinpelastuslaitos.fi. ELY-keskus julkaisee tulvatiedotteita osoitteessa www.ely-keskus.fi (Ajankohtaista, Tiedotteet).

Allaoleva kuva otettu Kittilästä Sodankylään menevältä tieltä, juuri Ounasjoen ylittävän sillan jälkeen.
Kuva Heli Onnela


Kotipihalla Äkäslompolon Helukassa sulaa viimeiset lumijämät ja tästä lähtien mitataan vettä. Lumen mittaaminen jää ensi talveen. 


torstai 26. huhtikuuta 2018

Sukkasia tulollaan

Näissä ylipolven polvisukissa kesti jonkun aikaa keksiä, miten polven kohdalle tehdään lisäykset. Juu, olen hämäläisiä :) eli ainakin minun kohdalla kestää... ja kestää... Googletin huolella, vaan ohjetta en löytänyt, kuvia tällaisista kylläkin löytyi. Olen joskus tehnyt junasukkia, kuitenkin halusin nyt tehdä jotain uutta.
No vihdoin keksin: kakkos- ja kolmospuikkojen keskikohdassa aloin kutoa pelkkää oikeaa edestakaisin, poimien kerroksen lopussa aina yhden silmukan lisää. Nyt näin jälkikäteen ajatellen taidan seuraaviin vastaaviin polvisukkiin tehdä isommat polvenkohdat niin, että jatkan edestakaisin kutomista myös ykkös- ja nelospuikoille. Kuvittelin näiden olevan ihan pienelle vauvalle, vaan työkaveri vilkaisi ja totesi, että taitaa olla puolivuotiaan kokoa. Sama se, käyttöön tulevat <3 Lankana Regia.





Pikkuiselle tein merinovillasta polvisukat. 




keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Kutimuksia vauvalle

Aina silloin tällöin tulee kova hinku kutoa jotakin tosi pientä. Tässä yksi tuotos. Ohje Yhteishyvä -lehdestä 21.9.2012.



Vauvan villahousut neulotaan ainaoikeinneuleella, joka joustaa lapsen kasvaessa pituutta. Housuissa on kiinnineulotut villasukat, jotka pitävät jalat lämpiminä ja helpottavat pukemista.

Etu- ja takakappaleet:

Luo etukappaletta varten suorille puikoille 44(48)52 s. Neulo joustinneuletta tasona 6(7)8 cm ja tee sitten reikäkerros nyöriä varten (tästä kerroksesta tulee neuleen op): *Neulo 2o, lk, 2 n yht* toista *-* kerroksen loppuun asti. Neulo joustinneuletta vielä 2(2)2 cm. Jatka tämän jälkeen ainaoikeinneuleella. Neulo 2 cm ja tee ensimmäiset lisäykset työn molempiin reunoihin 2 s päähän reunasta yhteensä 5(4)3 kertaa 2(3)5 cm välein (= 54(56)58 s). Neulo ainaoikeinneuletta kunnes kappaleen korkeus on 21(25)29 cm. Aloita toinen lahje: neulo kappaleen reunasta 27(28)29 s ja jätä toisen puolen silmukat odottamaan. Käännä työ ja tee ensimmäiset lahkeen kavennukset neulomalla kerroksen alussa 2 o yht 2 s päässä reunasta. Toista kavennukset samassa reunassa joka 4.(6.)6. krs kunnes jäljellä on 20(20)20 s. Neulo kunnes lahkeen sisäpituus on 13(16)19 cm. Pujota langanpätkä silmukoiden läpi ja jätä silmukat odottamaan. Neulo toinen lahje edellisen peilikuvaksi.
Neulo takakappale samoin kuin etukappalekin.

Kappaleiden yhdistäminen:

Aseta kappaleet päällekkäin nurjat puolet vastakkain. Ompele ensin lahkeiden sisäsaumat ja sen jälkeen ulkosaumat. Poimi toisesta lahkeensuusta langalta 40(40)40 s sukkapuikoille, jaa tasan neljälle puikolle niin, että kerroksen vaihtumiskohta tulee takakappaleen puolelle keskelle lahjetta.

Jalkaterä:

Neulo nilkan joustinneuletta suljettuna neuleena 6 cm. Neulo 1. puikon silmukat oikein 4. puikolle kantapäätä varten, käännä työ. *Nosta 1 s nurin ja neulo krs nurin, käännä työ. Nosta 1 s ja neulo krs oikein, käännä työ.* toista *-* yhteensä 9 kertaa. Neulo kantalapun reunasta kunnes puikolla on jäljellä 7 s, neulo 2 s n yht, käännä työ. *Nosta 1 s, neulo 6 o, tee ylivetokavennus, käännä työ. Nosta 1 s nurin, neulo 6 n, neulo 2 s n yht, käännä työ.* toista *-* niin, että kantapohjan keskimmäiset silmukat (8 s) säilyvät samana ja reunojen silmukat kaventuvat pois. Kun reunoilla ei ole enää silmukoita, jaa kantapohjan silmukat kahdelle puikolle (4 s kullekin). Poimi työstä irti olleelle puikolle kantalapun vasemmasta reunasta kiertäen 9 s + 1 s kantalapun ja 2. puikon välistä. Neulo nämä silmukat kantalapun vasemman reunan puikolle. Neulo 2. ja 3. puikko oikein. Poimi kantapohjan toiselle puikolle kantalapun oikeasta reunasta kiertäen 9 s + 1 s kantalapun ja 3. puikon välistä, neulo silmukat oikein.
Jatka sileää neuletta suljettuna neuleena. Tee kiilakavennukset joka toinen krs: neulo 1. puikon lopussa 2 o yht, 1 o ja 4. puikon alussa 1 o, tee ylivetokavennus. Lopeta kiilakavennukset kun jokaisella puikolla on 10 s. Kun jalkapohjan pituus on 10(12)14 cm, aloita kärkikavennukset: neulo jokaisen puikon lopussa 2 o yht joka toinen krs yhteensä 4 kertaa, jonka jälkeen toista kavennukset joka kerroksella, kunnes jokaisella puikolla on 2 s. Katkaise lanka ja vie silmukoiden läpi.
Tee toinen jalkaterä samoin.

Nyöri:

Luo 4 s sukkapuikolle. Neulo silmukat oikein. *Älä käännä työtä, vaan liu'uta silmukat sukkapuikon oikeaan reunaan ja neulo silmukat.* toista *-* kunnes nyöri on 75 cm pitkä. Päätä silmukat.

Neulominen itseraidoittuvalla langalla:

Aloita kerä aina joko sisä- tai ulkopuolelta, jotta raidoitus säilyy samansuuntaisena koko neuleen ajan. Mikäli langassa on solmu, voit joutua purkamaan neuletta raidan vaihtumiskohtaan asti saadaksesi raidoituksen jatkumaan tasaisesti.
Koot: 6(12)18 kk
Lanka: Novita 7 Veljestä Raita (895) 150(200)200 g
Puikot: suorat puikot 4 mm sekä sukkapuikot 3,5 mm tai käsialan mukaan
Tiheys: 18 s ja 32 krs ainaoikeinneuletta = 10 cm.

Mallineuleet

  • joustinneule: Neulo vuorotellen 2 o, 2 n.
  • ainaoikeinneule:  Neulo kaikki kerrokset oikein.
  • sileä neule suljettuna neuleena: Neulo kaikki kerrokset oikein.

Valmiin neuleen mitat:

  • vyötärönympärys 52(54)56 cm
  • lahkeen sisäpituus 25(28)31 cm
  • jalkaterän pituus 13(15)17 cm
  • villahousujen kokopituus 46(53)60 cm

Viimeistely:

Päätä kaikki langanpäät. Pujota nyöri vyötärön joustinneuleen reikiin.

Ohjeessa käytetyt lyhenteet:

s = silmukka
o = oikein
n = nurin
krs = kerros
2 o yht = neulo 2 s oikein yhteen
2 n yht = neulo 2 s nurin yhteen
op = oikea puoli
Jos haluat neuloa villahousut ilman jalkaterän osaa, neulo joustinta 6 cm, kun ohjeessa neuvotaan jättämään silmukat langalle odottamaan.
OHJEEN SUUNNITTELU JA KUVA  
AVAINSANAT: NEULE LASTEN VAATTEET

perjantai 20. huhtikuuta 2018

Riita Ylläksellä: 5 päivää aikaa lukea 1300 sivua kaivoskaava-asiaa


Suomen Kuvalehti:

Riita Ylläksellä: Kaivoskaavan seuraukset pimennossa, poliitikoilla viisi päivää aikaa lukea 1300 sivua

Hannukaisen kaivoksen kaavoituksessa ei huomioida riittävästi uhkia, sanovat kriitikot. Kaavoittajan mukaan vaikutukset on selvitetty perusteellisesti.
KOTIMAA 19.4.2018 20:20


Yllästunturi Kolarissa. © JONI KAULANEN / WIKIMEDIA COMMONS
KOLARIN kunta vie alueelle suunnitellun rautakaivoksen kaavoitusta eteenpäin vajavaisilla tiedoilla, väittää osa kunnanvaltuutetuista ja Ylläksen matkailuyrittäjistä.
Vastustajien mukaan kaivoksen ympäristöselvitykset ovat puutteellisia eivätkä ne täytä lainsäädännön vaatimuksia.
Kaavojen kommentointi on vastustajien mukaan mahdotonta, koska osaa olennaisista ympäristövaikutuksista ei tunneta.
Hannukainen Mining Oy:n suunnittelema kaivos on määrä rakentaa kahdeksan kilometrin päähän Yllästunturilta. Tarkoituksena on louhia raudan lisäksi kultaa ja kuparia.
Suomen Kuvalehti uutisoi 10. huhtikuuta kaivosyhtiön kemikaalilaskelmista löytyneistä virheistä, joiden myötä suojeltuun Muonionjokeen laskettavien jätevesien päästölukemat nousivat.
Yhtiön vesienhallinnasta vastaava Maija Vidqvist myönsi, että kaivosta koskevat laskelmat saattavat sisältää useita muitakin virheitä jo paljastuneiden ohella.
Konkurssiin ajautuneen edellisen Northland Mines -kaivosyhtiön aikana jo vuonna 2010 vireille pantu kaavoitus on nyt ehdotusvaiheessa.
Kunnanhallitus kuulutti viime kuussa nähtäville 86 neliökilometrin kokoisen osayleiskaavan sekä asemakaavat suunnitellulle kaivosalueelle ja malmin rikastamolle.
Sitoutumattoman Meän Kolari -ryhmän kunnanvaltuutettu Markus Kiili arvioi, että olisi kunnan etu odottaa kaivoksen ympäristölupapäätöstä ennen kaavoittamisen jatkamista.
Näin ympäristövaikutukset tunnettaisiin laajemmin ennen päätöksentekoa.
”Nyt osa valtuutetuista katsoo, että ympäristöasiat kuuluvat yksin valtion viranomaisille eikä meille kuntapäättäjille.”
Kolarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Helena Kaikkonen-Tiensuu (kesk) ei pidä kaavoittamista hätiköitynä. Hän muistuttaa, että kaavat pidetään nähtävillä 45 päivää, mikä on tavallista pidempi aika.
”Pidensimme nähtävilläoloaikaa, että kaikilla on riittävästi aikaa lausuntojen ja mielipiteiden esittämiseen.”

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN mukaan kaavoittamisen edellytyksenä on, että kaavan aiheuttamat olennaiset ympäristövaikutukset on selvitetty.
Hannukaisen kaivoksen tapauksessa kiistellään, ovatko selvitykset riittäviä.
Kolarin kunnan käyttämän konsulttiyhtiö Rambollin kaavoittajana toimiva Matti Kautto sanoo, että käytössä olevat ympäristöselvitykset ovat tavanomaista kattavampia.
Kaivoksen ympäristövaikutuksia on arvioitu vuonna 2014 valmistuneessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (yva) ja vesistönsuojelua tarkastelevassa Natura-arviossa.
Lisäksi vaikutuksia on arvioitu aluehallintoviraston (avi) käsittelyssä olevan ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen selvityksissä, joita on tulossa vielä lisää.
”Esimerkiksi Olkiluodon yleiskaavaa tehtäessä käytössä oli vain 3. reaktorin yva ja Natura-arvio”, Kautto vertaa.
Ympäristöoikeuden professorin Ismo Pölösen mukaan yva-selvityksen valmistuminen on tavallisesti riittävä tae kaavoittamiselle, mutta arviointi on aina tehtävä tapauskohtaisesti.
”Hyväksytty yva-selvitys ei automaattisesti tarkoita, että ympäristövaikutukset on arvioitu riittävästi.”
Yva-selvityksestä viranomaisena vastaava Lapin ely-keskus ilmoitti poikkeuksellisesti antavansa vielä uuden lausunnon, kun kaivosyhtiö täydentää ympäristövaikutuksiin liittyviä tietoja.
Syynä ovat alkuperäisen yva:n lukuisat puutteet ja tarve kuulla hankkeesta Ruotsin viranomaisia.
Ely piti lausunnossaan puutteellisesti selvitettynä muun muassa vaikutuksia meluun, pohjavesiin, joihinkin lintuihin ja osaan kaloista. Myös Ruotsin puolen kaivosten ja Hannukaisen kaivoksen yhteisvaikutuksia oli selvitetty huonosti.
Lisäksi ely edellytti tarkennuksia ympäristön perustilaselvitykseen, joidenkin raskasmetallien vesistövaikutuksiin ja onnettomuuksiin ja riskitilanteisiin valmistautumiseen.
Yva-arviota täydentävän lausunnon lisäksi ely tulee ottamaan uudestaan kantaa myös Natura-selvitykseen.
”Hyväksytty yva-selvitys ei automaattisesti tarkoita, että ympäristövaikutukset on arvioitu riittävästi.”
POHJOIS-SUOMEN aluehallintovirasto on käsitellyt Hannukaisen kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupaa vuodesta 2015 lähtien.
Lähiviikkoina avi kuuluttaa hakemuksen uusille lausunnoille kaivosyhtiön toimittamien sekavien laskelmien takia. Avi päättää luvasta vuodenvaihteessa tai ensi vuoden puolella.
Ympäristöoikeuden professorin Ismo Pölösen mukaan kaavoittajan ei tarvitse ottaa kantaa päästöihin liittyviin yksityiskohtiin, mutta lupamenettelystä voi kuitenkin nousta myös kaavoittamisen kannalta olennaisia lisätietoja.
”Kaavoittajan vastuulla on varmistaa, että selvitykset merkittävistä ympäristövaikutuksista ovat riittäviä.”
Asiantuntijat ja viranomaiset pitävät Hannukaisen ympäristölupahakemusta puutteellisena, ristiriitaisena ja sekavana.
Avi vaati lupahakemukseen 120 täydennystä ja myöhemmin vielä 17 tarkennusta. Ely-keskus taas lausui hakemuksen olevan niin ristiriitainen, ettei sen pohjalta ole mahdollista arvioida, tulisiko lupa myöntää.
Hannukainen Miningin aville toimittamista viimeisimmistä täydennyksistä löytyi niin ikään virheitä.
Yhtiö korjasi osan niistä, kun jätevesien asiantuntija ja Ylläksen mökkiläinen, diplomi-insinööri Leif Ramm-Schmidt oli ensin tuonut virheet julkisuuteen.
Kolarin ympäristölautakunnan lausunnon mukaan lupahakemus on ristiriitainen eivätkä sen täydennykset vastaa kunnolla avin esittämiin kysymyksiin.
Useat ympäristölupaan vastineita kirjoittaneet arvioivat, että Muonionjoen eliöt vaarantuvat. Näin lausui esimerkiksi ely-keskuksen kalatalousyksikkö.
Kalatalouden professorin Hannu Lehtosen mukaan haitalliset vaikutukset yltäisivät Perämerelle asti. Erityinen riski koituisi uhanalaiselle meritaimenelle.
”Nämä seikat yhdessä yva:n puutteiden kanssa saattavat olla kokonaisuutena peruste sille, että kaavoituksessa pitäisi odottaa selvitysten valmistumista”, Ismo Pölönen arvioi.
Lopulta kaavojen laillisuudesta joutuu päättämään tuomioistuin, mikäli kaavat hyväksytään ja niistä valitetaan hallinto-oikeuteen.

KAAVOITTAJA Matti Kautto ei pidä ympäristöluvasta paljastuneita virheitä ja puutteita vesienkäytössä ja päästöarvioissa oleellisina kaavoituksen kannalta.
Kaavoituksen tarkoituksena on hyväksyä paras mahdollinen vesienkäsittelyn järjestäminen.
”Kaavoituksessa päätetään, mihin mikäkin putki sijoitetaan. Ympäristöluvassa sitten sanotaan, mitä sieltä putkesta saa päästää jokeen.”
Kaivosta vastustavien matkailuyrittäjien asiantuntijoilta tilaamien selvitysten mukaan ympäristölupahakemuksessa paljastuneet ongelmat vaikuttavat merkittävästi myös kaavoituksessa määriteltävään kaivoksen infrastruktuuriin.
Kaivosten mineraalitekniikan emeritusprofessori Kari Heiskanen pitää selvityksessään kaivosyhtiön vesienkäytön laskelmia hyvin puutteellisina ja sanoo, että kaivokselle suunnitellut viipymäaltaat ovat liian pieniä.
Avolouhoksen sijainti taas vaarantaa Heiskasen mukaan Muonionjokeen laskevan Äkäsjoen veden.
Alle kahdensadan metrin päähän Äkäsjoesta suunniteltu avolouhos aiheuttaa Heiskasen mukaan merkittävän riskin siitä, että suuria määriä vettä suotuu louhoksen ja joen välillä.
Pahimmassa tapauksessa joen vettä saattaisi suistua kaivoskuiluun.
Rambollin Kautto epäilee väitteitä.
”Tällaisia riskejä ei ole havaittu ympäristövaikutusten arvioinnissa.”
”Aineisto oli niin laaja, ettei siihen ollut mitenkään mahdollista perehtyä annetussa ajassa.”
KOLARIN kunnanhallitus päätti kaavaehdotusten näytille asettamisesta helmikuun kokouksessaan. Lopullinen päätös kaavasta tehdään valtuustossa näillä näkymin syksyllä.
Kunnanhallitus sai helmikuun kokouksen esityslistan ja päätöksenteon tueksi toimitetut asiakirjat viisi päivää ennen kokousta. Aineistoa oli 1 300 sivua, josta noin 1 100 sivua käsitteli kaavoja.
”Aineisto oli niin laaja, ettei siihen ollut mitenkään mahdollista perehtyä annetussa ajassa”, sanoo kokouksessa istunut hallituksen varajäsen, Meän Kolarin Mikko Lipponen.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Helena Kaikkonen-Tiensuu vetoaa lyhyen valmistautumisajan osalta kunnan hallintosääntöön, jonka mukaan asiakirjat lähetetään viisi päivää ennen kokouksia.
”Mutta kieltämättä materiaalia oli paljon ja aika lyhyt.”
Lipponen esitti kokouksessa kaavoituksen pöydälle jättämistä. Esitys ei saanut kannatusta.
”Asia olisi pitänyt jättää pöydälle, koska valmistautumiseen ei ollut riittävästi aikaa eikä kaavan todellisia vaikutuksia vielä tunneta riittävästi. Kaivosyhtiön selvityksissä on valtavasti virheitä ja tietoja on korjattu vähän väliä”, Lipponen perustelee esitystään.
Lisäksi Lipponen nosti esiin myös kaivokseen liittyvät taloudelliset vaikutukset, joiden arviointi kuuluu niin ikään kaavoittajalle eli kunnalle. Lipposen mukaan kaivoksen kannattavuudesta ei ole takeita.
Kannattavuuden kyseenalaisti aiemmin emeritusprofessori Kari Heiskanen, joka arvioi helmikuussa 2017 julkaistussa raportissaan, että kaivos tulisi olemaan raskaasti tappiollinen. 
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää valmistautumisaikaa kohtuuttoman lyhyenä ja hyvän hallinnon vastaisena.
”Hallintolain mukaan päätöksentekijöiden tulee olla aidosti selvillä päätettävistä asioista. Ei riitä, että virkamiehet ovat valmistelleet asian.”
Kaavoittaminen on Mäenpään mukaan kunnan tärkeimpiä tehtäviä, mikä lisää huolellisen valmistautumisen vaatimuksia.
”Vaikka kysymys ei ole vielä kaavan lopullisesta hyväksymisestä, tehdään jo kaavan ehdotusvaiheessa ratkaisevia linjauksia.”
Meän Kolari -listalta valtuustoon äänestetyt poliitikot kritisoivat kaavojen näytille asettamisen aikataulua siitä, että lausuntojen antaminen on osin mahdotonta, kun osa ympäristövaikutuksista on vielä selvittämättä.
”Vaikka kaavoihin voi nyt jättää lausuntoja, monista vaikutuksista sitä ei ole mahdollista tehdä ennen kuin kaavoitus etenee hyväksyttäväksi valtuustoon”, Mikko Lipponen arvelee.
Kaavoittaja Matti Kautto sanoo, että esillä olevat selvitykset ovat riittäviä asema- ja osayleiskaavaan.
”Lausukaa siitä, mitä on nähtävillä.”

KOLARI on jakautunut kahteen leiriin kaivoshankkeen edetessä.
Kevään 2017 kuntavaaleista puhuttiin Kolarissa kaivosvaaleina, jossa äänestyspäätös perustui siihen, kannattaako kaivosta vai ei.
Keskusta sai valtuustoon yhdeksän edustajaa, vasemmistoliitto seitsemän, Meän Kolari -yhteislista neljä ja sosiaalidemokraatit yhden.
Sitoutumaton Meän Kolari -ryhmä nousi valtuustoon perinteisten puolueiden ulkopuolelta profiloitumalla kaivoksen vastustamisessa. Perinteisissä puolueissa suhtautuminen kaivokseen on myönteisempää.
Vasemmistoliiton kunnanvaltuutettu Jouko Räsänen sanoo kannattavansa kaivosta, jotta Kolariin saataisiin monipuolisempia elinkeinoja. Räsänen arvioi kaivoksen vastustajien liioittelevan haittavaikutuksia.
”Uskon, että kaivostoimintaa valvovat viranomaiset ovat Hannukaisen kaivosasiassa tarkkoja ympäristön suhteen Talvivaaran kaivoksen katastrofin vuoksi.”
Kunnan jakautuminen näkyy myös maantieteellisesti ja elinkeinojen välillä.
Kaivoksen kannatus arvioidaan vankimmaksi Kolarin kirkonkylässä. Matkailusta elävässä Äkäslompolon kylässä kaivokseen suhtaudutaan nihkeästi.
Äkäslompolossa lähes kolme neljästä äänestä annettiin kuntavaaleissa Meän Kolarille.
Kaivosta vastustavat myös alueen useimmat matkailu- ja porotalousyrittäjät.
Mökkejä vuokraavan Destination Laplandin toimitusjohtaja Mauri Kurun mukaan yrittäjät ovat laittaneet tilaamiinsa selvityksiin 150 000 euroa omaa rahaansa.