perjantai 23. joulukuuta 2016

Joulutoivotus Äkäslompolosta


Oikein hyvää ja rauhallista Joulunaikaa Lapin lumilta! Pikkupakkasta, ylensyöntiä, herkuttelua hyvällä omallatunnolla. Huomenna mennään katsomaan kylän kynttilävalaistusta. Perinteisesti katuvalot sammutetaan jouluaattona ja Äkäslompolon kylää valaisevat paitsi kadunvarren kynttilät, talojen ja pihojen koristevalot, niin saattaapa revontulet pelmahtaa taivaalle. Joulunajan vapaat tuntuu kyllä mukavalta kolmivuorotyöhön tekevälle. Nautin ihan täysillä! Leivinuuni lämpiää ja yön tunteina possunpala paistetaan huomiseen ruokapöytään.
Tänään paisteltiin maksalättyjä, ja hummusta dipattiin vaalealla leivällä. Kissoilla oli arkisempaa, elikkäs kaurapuuroa. On niillä semmoinen tapa tullut, että kun alan kokkailla jotakin, mitä vaan, niin sekä Oona, että Selma ilmestyvät kuin tyhjästä siihen nilkkojen juureen ja niskat kenossa tuijottavat silmät lautasen kokoisena, ilmeellä '...niin että milloin aattelit meillekin jotakin antaa...' No, yleensä killit saavat maistiaisia melkein mistä vaan.
Kakkujakin on laiteltu täksi jouluksi: maustekakku, rahka-juustokakku, ja kahvipöydän herkutteluksi Baileys -kakku. Uutena kokeiluna pehmeät piparipalat. Taikina vähän kakkutaikinan tapainen, munia ja inkkarisokeria vaahdotetaan, siihen kuivat aineet ja maitoa, ja eikun uuniin. Nam! Taitaa tällä tarinoijalla olla nälkä masussa, kun jutut painottuu ruokaan. 'Ei voi olla nälkä!' ...kuuluu vierestä. Niinhän sitä luulisi.

Ai niin. Talvinen tipujuttu: tiedätkö, miksi miehet ei voi käyttää talvella verkkopaitaa? No ku talitintit luulee niitä talipalloksi!

Niin se vain aatonaatto kääntyy iltaan ja nimenomaan saunailtaan. Ja sitten vattan viereen unosille.











































Ei kommentteja:

Lähetä kommentti