lauantai 27. huhtikuuta 2019

Prätkät tuli teille

Entisenä motoristina mietityttää näihin aikoihin ikävät tulevat tilastot moottoripyöräilijöiden onnettomuuksista. Muinoin kävin useana vuotena Tampereen poliisikoululla ennakoivan ajon kursseilla. Siellä harjoiteltiin käytännössä samoja asioita, joita nykyisin mp -korttia suorittavat joutuvat tekemään. Meikäläinen sai ajaa olemassaolevan kortin luvin. Ja kuten opettajat monesti totesivat, ei sitä pyörää kortilla ajeta.

Vaikka mittariin tuli kaudessa itselläkin 5000-6000km, niin opit olivat aina hyödyksi. Treenattiin hidasajoa eli kävelyvauhdissakin vajaa parisatakiloinen ajoneuvo oli oltava hallinnassa. Samoin matkanopeuksista opeteltiin äkkijarrutukset, ja jarrutusmatkaa piti oppia lyhentämään. Äkkiväistöt kääntämällä stongaa vastakkaiseen eli täysin järjenvastaiseen suuntaan, vesilätäkköajot, pehmeällä hiekalla pyörän hallinta, kaatuneen pyörän nosto ja taluttaminen, erilaisia pujotteluja, ahtaassa paikassa u-käännöstä (ns. autotallikäännös).

Hankkikaa ajohiki, ennenkuin lähdette tielle, sanottiin. Pyörä jää aina toiseksi, vaikka olisitte kuinka oikeassa. Mutta niihin tilastoihin. Pyöräilijöiden määrä kasvaa ja silti onnettomuustilastot tulevat onneksi alaspäin. Silti edelleenkin, kuten vuosien ajan, noin kahdenkymmenen kuolonuhrin määrä vuodessa tuntuu häijyltä. Usein syynä on puutteelliset taidot ajokin hallinnassa.
Sääli ja surku.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti